C Soveltavat tehtävät

15/C11. Eliöiden luokittelu (YO-koe K2018)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa kysymyksiin aineiston perusteella.

11.A Video: Eri eläinlajeja | Abitreenit

a) Nimeä videossa esiintyvät lajit A, B ja C. Mihin eliökunnan luokkiin ne kuuluvat? Arvioi niitä ominaispiirteitä, joiden perusteella lajit A–C ryhmitellään nimeämiisi luokkiin. (9 p.)


b) Mitä yhteisiä piirteitä ja eroja on lajien A, B ja C lisääntymisessä? (5 p.)


c) Millä tavoin kyseiset lajit selviytyvät Suomen talvesta? Pohdi, millä tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa näiden lajien talvehtimiseen. (6 p.)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

15/C13. Nisäkkäät

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue teksti ja vastaa kysymyksiin.

Matelijat on maaelämään täysin sopeutunut eliöryhmä, joka hallitsi maapalloa elämän keskiajalla. Suuret matelijat (hirmuliskot) kuolivat kuitenkin sukupuuttoon ilmaston muuttuessa. Vaihteleva, viileä ja kuiva ilmasto suosi nisäkkäiden evoluutiota elämän uudella ajalla.

Nisäkkäitä ovat nokkaeläimet, pussieläimet ja istukalliset nisäkkäät. Nokkaeläimet (esim. vesinokkaeläin ja nokkasiili) ovat alkunisäkkäiden kaltaisia. Niitä tavataan nykyäänkin Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Pussieläimiä (esim. koala ja punajättikenguru) tavataan myös pääasiassa Australiassa. Pääosa Australian nisäkkäistä eroaa siis muun maailman nisäkkäistä. Muilta mantereilta, paitsi Keski- ja Etelä-Amerikasta, kehittyneemmät nisäkkäät hävittivät aikanaan pussieläimet.

Pussieläinten poikaset syntyvät ”keskenkasvuisina”, koska pussieläinten epätäydellinen istukka ei pysty välittämään tarpeeksi ravintoa kasvavalle jälkeläiselle. Siksi jälkeläinen syntyy ikään kuin ennenaikaisesti ja kiipeää emon pussiin, jossa sen kehitys jatkuu nisästä imetyn maidon avulla.

Osa Australian pussieläimistä on rakenteellisesti samankaltaisia muilla mantereilla, samantapaisissa ekolokeroissa elävien istukallisten nisäkkäiden kanssa, vaikka pussieläimet ja istukkanisäkkäät eivät ole toisilleen aivan läheistä sukua. Istukkanisäkkäät ovat nykyisin runsaslajisin nisäkäsryhmä. Esimerkiksi Suomen kaikki nisäkkäät ovat istukallisia.

a) Mistä eliöryhmästä nisäkkäät polveutuvat?

b) Mitkä seikat mahdollistivat nisäkkäiden sopeutumislevittäytymisen matelijoiden valtakauden jälkeen?

c) Mitä nisäkäsmäisiä piirteitä on nokkaeläimillä?

d) Entä mitä matelijamaisia piirteitä on nokkaeläimillä?

e) Miten pussieläimet eroavat istukkanisäkkäistä?

f) Mitä yhteisiä piirteitä on pussieläimillä ja istukkanisäkkäillä?

g) Miksi pussieläimet säilyivät Australiassa?

h) Miksi pussieläimet kehittyivät Australiassa useiksi lajeiksi?

i) Vastinlajit, esimerkiksi pussiliito-orava ja liito-orava, ovat rakenteellisesti samankaltaisia. Mistä rakenteiden samankaltaisuus johtuu?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

15/C14. Pääjaksot - ryhmätyö

Tutustu pääjaksoihin ryhmätöiden avulla.

Eläinkunta jaetaan pääjaksoihin (ryhmiin). Samaan pääjaksoon kuuluvilla eliöillä on samankaltaisia piirteitä esimerkiksi rakenteessa.

Pääjaksoja on yli 30, mutta kirjan tekstissä on esitelty vain osa.

Valitse ryhmäsi kanssa pääjakso. Selvitä pääjaksoista esimerkiksi seuraavia asioita:
rakenne, aistit, hermosto, hengityselimistö, verenkiertoelimistö, ruuansulatuselimistö, erityselimistö, lisääntyminen, elinympäristö, levinneisyys, hyödyt ja haitat ihmisen sekä luonnon kannalta.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.