Eläinkunta jaetaan 34 pääjaksoon. Eläinkunnan pääjaksot vastaavat kasvikunnan kaaria. Pääjaksoja ovat esimerkiksi alkeelliset sienieläimet ja kehittyneitä piirteitä omaavat selkäjänteiset. Selkäjänteisiin kuuluvat muun muassa kaikki selkärankaiset eläimet: ympyräsuiset, rusto- ja luukalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät. Suurin osa eläinkunnan eri lajeista on selkärangattomia. Niitä eläimiä, jotka eivät kuulu selkärankaisiin, kutsutaan selkärangattomiksi.

Suurin osa eläinkunnan eri lajeista on selkärangattomia. Esimerkiksi sienieläimet, polttiaiseläimet, kampamaneetit, laakamadot, nivelmadot, nilviäiset, niveljalkaiset ja piikkinahkaiset ovat selkärangattomia. Niiltä puuttuu sisäinen tukiranka. Niillä voi olla kuitenkin ulkoinen tukiranka. Sisäisen tukirangan puuttuminen rajoittaa eläinten kokoa ja liikkumista.

Linnut ovat tasalämpöisiä ja selkärankaisia eläimiä. Kuvassa lapinpöllö.

Eläimet voidaan jakaa myös symmetrian perusteella karkeasti kahteen osaa: säteittäissymmetriset ja kaksikylkiset. Esimerkiksi meritähti voidaan jakaa symmetrisesti samanlaisiin osiin kakkuviipaleen tavoin. Esimerkiksi ihminen ja kala voidaan puolestaan jakaa kahteen symmetriseen osaan, vasempaan ja oikeaan puoleen.

Korvameduusa voidaan jakaa neljään symmetriseen osaan ja pesukarhu kahteen puoliskoon.

Eläimet jaetaan tasa- ja vaihtolämpöisiin. Suurin osa eläimistä on vaihtolämpöisiä, sillä vaihtolämpöisiä eläimiä ovat kaikki muut paitsi linnut ja nisäkkäät. Vaihtolämpöisillä eläimillä, kuten kaloilla ja sammakkoeläimillä, ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Toisaalta myös vaihtolämpöisen eläimen ruumiinlämpö voi pysyä vakiona, jos myös ympäristön lämpötila on vakio (esimerkiksi trooppiset kalat). Tasalämpöiset eläimet kykenevät säätelemään ruumiintoimintojensa avulla omaa ruumiinlämpötilaansa pitäen sen tietyllä vakaalla tasolla (nisäkkäillä noin 37 ˚C). Vaihtolämpöiset eläimet esimerkiksi matelijat ja sammakkoeläimet pystyvät säätelemään jonkin verran ruumiinlämpöään käyttäytymisen avulla siirtymällä varjosta auringon paisteeseen.

Tunnettuja eläinlajeja on nykyään noin 1,4 miljoonaa. Valtaosa maailman eläinlajeista (noin miljoona lajia) on niveljalkaisia, kuten äyriäisiä, hämähäkkieläimiä ja erityisesti hyönteisiä. Siten niveljalkaiset ovat eläinkunnan runsaslajisin pääjakso. Selkärankaisia lajeja on maapallolla vähän, vain noin 55 000 lajia.