Polttiaiseläimiin kuuluvat meduusat, korallit ja polyypit. Polttiaiseläinlajeja ovat esimerkiksi korvameduusa, lampipolyyppi ja merivuokko. Suurin osa polttiaiseläinlajeista on säteittäissymmetrisiä. Polttiaiseläimet ovat vesieläimiä. Niitä esiintyy pääasiassa suolaisissa ja lämpimissä merissä, mutta korvameduusaa tavataan myös Itämeren murtovedessä.

Polttiaiseläimet ovat selkärangattomia. Niiden rakenne on yksinkertainen. Polttiaiseläinten ruumis koostuu sisä- ja ulkokerroksesta, joiden välissä on tukiainetta. Polttiaiseläimillä on alkeellinen hermoverkko, eikä niillä ole erillistä verenkierto- ja ruoansulatuselimistöä.

Niillä on yksiaukkoinen ruoansulatuskanava. Suuaukko toimii sekä ravinnon otossa että jätteiden poistossa. Suuta ympäröivissä lonkeroissa on lamauttavaa myrkkyä sisältäviä poltinsoluja, joiden avulla ne saalistavat.


Meduusat ovat polttiaiseläimiä.

Polttiaiseläimet ovat petoja ja ne pyydystävät selkärangattomia eläimiä sekä kaloja. Polttiaissoluista erittyvä myrkky voi aiheuttaa ihmiselle tuskallisia iho-oireita.

Polttiaiseläimiin kuuluvat korallit muodostavat runkokuntia. Koralliriutat ovat yksi maapallon monimuotoisimmista ekosysteemeistä, joita uhkaa muun muassa ilmaston lämpeneminen.


Korallieläinten runkokuntien muodostamat riutat ovat maailman monimuotoisuuskeskuksia.

Monilla polttiaiseläinlajeilla on kaksi elämänkierron vaihetta: vedessä vapaana liikkuva ja alustaan kiinnittyvä vaihe. Polttiaiseläinten lisääntymisessä vaihtelevat suvullinen ja suvuton lisääntyminen.

Esimerkiksi meduusoilla on sukupolvenvuorottelua. Naarasmeduusan munasolut hedelmöittyvät koirasmeduusan siittiösoluilla. Tämä on suvullista lisääntymistä. Hedelmöityksen tuloksena muodostunut toukkavaihe kiinnittyy pohjaan polyypiksi, josta kuroutuu suvuttomasti uusia meduusoja.

Meduusan kaksivaiheinen elämänkierto.