​Kaikilla soluilla on samoja ominaisuuksia. Solua erottaa ulkopuolisesta tilasta solukalvo, jonka sisäpuolella on solulima. Solulima sisältää runsaasti proteiineja, aminohappoja ja ravintoaineita, joita solu voi käyttää aineenvaihdunnassa. Solukalvon ympärillä voi olla rakennetta tukeva soluseinä.

Solulimassa voi olla useita tiettyyn tehtävään erikoistuneita solun rakenteita eli soluelimiä, esimerkiksi proteiinien tuottamiseen erikoistuneita ribosomeja. Kaikilla soluilla on perimä, joka sijaitsee DNA:sta ja proteiineista koostuvissa kromosomeissa. Aitotumaisilla kromosomit sijaitsevat tumassa ja esitumaisilla solulimassa. Tuman tehtävänä on säilöä eliön perinnöllistä informaatiota.



Esitumaisten eli prokaryoottien solut ovat yksinkertaisia verrattuna aitotumaisten eli eukaryoottien soluihin. Esitumaisiin kuuluvat bakteerit ja arkit. Ne ovat yksisoluisia eliöitä, joilla ei ole tumakoteloa. Esitumaisten solua ympäröi solukalvo, joka erottaa solun sen ympäristöstä. Lisäksi solukalvon ulkopuolella solua suojaa usein myös soluseinä. Esitumaisilla on vähemmän erityisiä tehtäviä suorittavia soluelimiä. Solujen toimintaa ohjaa DNA, joka sijaitsee yhdessä tai useammassa kromosomissa tai pienemmissä DNA-molekyyleissä, plasmideissa.

Aitotumaisiin eliöihin kuuluvat kasvit, eläimet, sienet ja protistit eli alkueliöt. Aitotumaisten soluissa on samoja rakenteita kuin esitumaisilla, esimerkiksi solukalvo ja kromosomit. Aitotumaisilla on kuitenkin myös sellaisia rakenteita ja ominaisuuksia, jotka puuttuvat alkeellisemmilta esitumaisilta: Aitotumaisilla DNA on säilötty tumakotelon sisään. Solun perimä sijaitsee useissa kromosomeissa, jotka koostuvat DNA:n lisäksi proteiineista. Aitotumaisilla on myös kalvorakenteisia soluelimiä, esimerkiksi mitokondrioita ja viherhiukkasia.

Monisoluiset eliöt ovat peräisin yhdestä solusta, josta jakautumalla kaikki muut kyseisen yksilön solut ovat syntyneet. Esimerkiksi ihmisyksilö on saanut alkunsa hedelmöittyneestä munasolusta. Ihmisalkion kehittyessä solut erilaistuvat ja muodostavat pienempiä ja suurempia kokonaisuuksia. Eläimillä tällaista erilaistuneiden solujen ryhmää kutsutaan kudokseksi ja kasvilla solukoksi.


Eläinten kudokset muodostavat yhdessä elimiä, ja elimistä koostuu elimistö. Esimerkiksi ohutsuolen pintasolukko muodostaa yhdessä side- ja tukikudoksen kanssa ohutsuolen, joka kuuluu esimerkiksi paksusuolen kanssa ruoansulatuselimistöön. Vastaavasti putkilokasvilla erilaiset solut yhdessä muodostavat solukkoja. Ne muodostavat juuret ja verson, johon kuuluu varsi ja lehdet.

Esitumaiset ja aitotumaiset

Ominaisuus	Esitumaiset	Aitotumaiset
Solua ympäröi	Solukalvo ja usein myös soluseinä	Solukalvo, kasveilla, sienillä ja monilla protisteilla myös soluseinä
Perimä sijaitsee	Solulimassa	Tumassa
Soluelimet	Vain pieniä, esim. ribosomi	Myös kalvorakenteisia soluelimiä (esim. mitokondrio, viherhiukkanen)
Monisoluisuus	Vain yksisoluisia	Sekä yksi- että monisoluisia
Eliöryhmät	Bakteerit ja arkit	Protistit, kasvit, eläimet ja sienet