3.3 Solut ja niiden kemiallinen rakenne

Solurakenne
Kaikki eliöt muodostuvat soluista. Osa eliöistä koostuu vain yhdestä solusta, toiset jopa miljardeista. Tohvelieläin, hiiva ja bakteeri ovat esimerkkejä yksisoluisista eliöistä. Monisoluisia eliöitä ovat esimerkiksi eläimet ja kasvit.Erilaisten solujen perusrakenne ja kemiallinen koostumus ovat hyvin samanlaisia, vaikka solut voivat olla erikoistuneita eri tehtäviin. Esimerkiksi norsun ja hiiren solut ovat kooltaan, rakenteeltaan ja toiminnaltaan toistensa kaltaisia. Norsua ja hiirtä erottaa ainoastaan solujen lukumäärä: norsulla on paljon enemmän soluja kuin hiirellä.
Kemiallinen rakenne
Soluissa on sekä epäorgaanisia että orgaanisia yhdisteitä. Tärkeimpiä solun alkuaineita ovat hiili, vety, typpi ja happi. Hiili on näistä merkittävin, koska hiileen perustuvat orgaaniset yhdisteet ovat solun keskeisimpiä yhdisteitä.Epäorgaaniset alkuaineet ja yhdisteet ovat elottoman luonnon aineita, joissa ei ole hiiltä. Epäorgaanisista aineista eliöissä on määrällisesti eniten vettä. Orgaaniset yhdisteet ovat hiiltä sisältäviä kemiallisia yhdisteitä. Solun orgaanisia yhdisteitä ovat esimerkiksi hiilihydraatit, lipidit, proteiinit ja nukleiinihapot (DNA ja RNA).
Hiilihydraatit muodostuvat enimmäkseen vedystä, hiilestä ja hapesta. Ne toimivat soluissa esimerkiksi energian varastoaineina ja solun rakenteen tukemisessa. Hiilihydraatteja ovat esimerkiksi sokerit, tärkkelys ja selluloosa.
Lipideihin kuuluu monenlaisia aineita, jotka eivät ole liukoisia veteen. Rasva-aineisiin kuuluvat esimerkiksi triasyyliglyserolit eli rasvat, solukalvojen rakennusaineet eli kalvolipidit ja kolesteroli. Solut voivat varastoida lipideihin paljon energiaa.

Proteiinit ovat solun toiminnan kannalta keskeisiä rakennusosia. Monet proteiinit ovat entsyymejä, jotka mahdollistavat nopeat biologiset reaktiot. Lisäksi monet proteiinit toimivat rakenteen ja liikkumisen kannalta tärkeissä tehtävissä. Ihmisen elinaikana elimistössä valmistetaan satojatuhansia erilaisia proteiineja.
Nukleiinihapot DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo) varastoivat ja siirtävät perinnöllistä informaatiota.
Ne koostuvat sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta. Solujen perimä koostuu DNA:sta, joka sijaitsee kromosomeissa.
Esimerkki aterian koostumuksesta.