Filosofit ovat kautta aikojen pohtineet elämän luonnetta ja alkuperää. Elämä on käsitteenä vaikeasti määriteltävissä. Elämä tarkoittaa aikaa eliön syntymän ja kuoleman välillä. Kuolemankaan määrittely ei ole lääketieteellisesti katsottuna ongelmatonta. Kuolema voidaan määritellä verenkierron ja hengityksen loppumisena tai aivotoiminnan lakkaamisena. Muinaissuomalaisille henki tarkoitti ihmisen elämänvoimaa, joka ilmeni hengityksenä. Kun ihminen menetti henkensä, hän kuoli.

1600-luvulla elänyt Francesco Redi ja 1800-luvulla elänyt Louis Pasteur osoittivat biologisissa kokeissaan, että elämää ei synny elottomasta. Tämä oli mullistavaa, sillä aikaisemmin uskottiin, että elottomasta aineesta voi syntyä elollista.

Louis Pasteur oli ranskalainen mikrobiologi ja kemisti, joka osoitti, että elottomasta ei synny itsekseen elollista. Pasteur osoitti asian kehittämällä uudenlaisen koejärjestelyn. Hänellä oli kahdenlaisia keittoastioita: toisten kaulaosa oli kaareva (joutsenkaulainen) ja toisten avoin. Molempiin astioihin laitettiin kuumennettua lihalientä, jota bakteerit voivat käyttää ravintonaan. Joutsenkaulaisissa astioissa ei esiintynyt mikrobikasvustoa, koska bakteerit eivät päässeet ilmasta astiaan. Avonaisissa astioissa mikrobit pääsivät laskeutumaan lihaliemeen ja niihin syntyi mikrobikasvustoa, joka pilasi lihaliemen. Näin Pasteur kumosi ajatuksen alkusynnystä ja todisti, että edes bakteereja ei synny elottomasta aineesta itsestään. Lisäksi hän osoitti, että mikrobeja on kaikkialla, myös ilmassa.

Louis Pasteur osoitti oheisessa kuvassa esitetyllä kokeellaan 1800-luvulla, että elottomasta aineesta ei voi syntyä elollista. Kokeen alussa Pasteur keitti joutsenkaulaisissa keittoastioissa olevaa lihalientä. Sen jälkeen hän katkaisi jostain astioista kaulaosan. Tutkittuaan astioiden lihalientä parin päivän kuluttua hän huomasi, että vain avonaisten astioiden lihaliemi oli pilaantunut mikrobien takia.

Biologit kiistelevät muun muassa siitä, ovatko virukset elollisia vai elottomia. Ne täyttävät osan elämän määritelmistä, mutta niillä ei muun muassa ole aineenvaihduntaa tai samanlaista solurakennetta kuin muilla eliöillä. Toistaiseksi ei myöskään tiedetä, ovatko virukset sukua muille eliöille vai ovatko ne syntyneet itsenäisesti.