2.1 Havainnoivaa tutkimusta: esimerkkinä myyräkantojen vaihtelu ja tartuntataudit
Havainnoivassa tutkimuksessa tutkija seuraa luonnontilaisia tutkimuskohteitaan. Tutkija voi mitata tutkimuskohteita tai ottaa niistä näytteitä, mutta hän ei tee varsinaisia muutoksia tutkimusjärjestelmään.
Suomessa on vuosien ajan seurattu myyräkantojen vaihtelua. Myyrien määrää tutkitaan ottamalla myyriä kiinni vuosittain standardoidulla eli samanlaisella menetelmällä: ansoja on samoilla paikoilla yhtä paljon, ja myyrien kiinniotto tehdään samoin menetelmin vuodesta toiseen. Näin saadaan selville myyrien määrä.

Myyrien määrää luonnossa voidaan tutkia pyynti-merkintä-uudelleenpyynti -menetelmällä.
Myyrät levittävät Puumala-virusta, myyräkuumeen aiheuttavaa virusta. Kun myyräkantojen määrää verrataan myyräkuumetapauksiin samalla alueella, saadaan selville myyrien määrän ja myyräkuumeen välinen korrelaatio: mitä enemmän alueella on myyriä, sitä enemmän myyräkuumetta esiintyy ihmisillä.
Alla olevassa kaaviossa on esitetty myyrien määrän ja myyräkuumetapausten yhteys. Myyräkuumetapaukset on ilmoitettu 100 000 ihmistä kohden.
Suomessa on vuosien ajan seurattu myyräkantojen vaihtelua. Myyrien määrää tutkitaan ottamalla myyriä kiinni vuosittain standardoidulla eli samanlaisella menetelmällä: ansoja on samoilla paikoilla yhtä paljon, ja myyrien kiinniotto tehdään samoin menetelmin vuodesta toiseen. Näin saadaan selville myyrien määrä.

Myyrien määrää luonnossa voidaan tutkia pyynti-merkintä-uudelleenpyynti -menetelmällä.
Myyrät levittävät Puumala-virusta, myyräkuumeen aiheuttavaa virusta. Kun myyräkantojen määrää verrataan myyräkuumetapauksiin samalla alueella, saadaan selville myyrien määrän ja myyräkuumeen välinen korrelaatio: mitä enemmän alueella on myyriä, sitä enemmän myyräkuumetta esiintyy ihmisillä.
Alla olevassa kaaviossa on esitetty myyrien määrän ja myyräkuumetapausten yhteys. Myyräkuumetapaukset on ilmoitettu 100 000 ihmistä kohden.