Ihmisellä on soluissaan kaksinkertainen kromosomisto, eli ihmisen kromosomiston sanotaan olevan diploidinen.

Uusi yksilö saa hedelmöityksessä kaksinkertaisen, diploidisen kromosomiston vanhempien haploidien sukusolujen yhdistyessä (yksinkertainen kromosomisto). Näin jokaista vastinkromosomia on kaksi kappaletta: toinen isältä ja toinen äidiltä perittynä.

Yksilönkehityksen alkuvaiheet.

Suvullisessa lisääntymisessä jälkeläisille siirtyy siis vain yksi kromosomisto kummaltakin vanhemmalta. Sukusoluissa (munasolussa ja siittiöissä) täytyy olla vain yksi kromosomisto, eli ne ovat haploideja. Muutoin joka sukupolvessa kromosomien määrä kaksinkertaistuisi.

Hedelmöityksessä kaksi haploidia sukusolua (n + n) yhtyy ja muodostuu diploidi (2n) hedelmöittynyt munasolu eli tsygootti. Tsygootti alkaa jakautua, ja siitä muodostuu uusi yksilö.

​Sukusoluja muodostuu meioosissa, jossa diploideista (2n) soluista muodostuu haploideja (n) sukusoluja. Meioosi muistuttaa mitoosia, mutta siinä sukusolujen kromosomiluku ja siten myös perimä puolittuu.

Meioosi jaetaan kahteen osaan. Ensimmäisessä meioottisessa jaossa eli vähennysjaossa (meioosi I) solujen kromosomiluku puolittuu.

Toisessa meioottisessa jaossa eli tasausjaossa (meioosi II) solut jakautuvat kuten mitoosissa. Meioosin tuloksena yhdestä solusta muodostuu neljä sukusolua.
​​
Alla olevassa kuvassa on esitetty mitoosin ja meioosin ero. Meioosissa diploideista soluista muodostuu haploideja sukusoluja. Solujen kromosomiluku puolittuu. 2n = diploidi solu, n = haploidi solu.