Vuorisalon ajatuksia tiivistetysti

• Mitä biologia on?
Oppi elämästä.

• Mitä ekologia on?
Oppi eliöiden ja niiden ympäristön suhteista. Ekologi pyrkii saamaan selville, mitkä tekijät vaikuttavat tietyn eliölajin runsauteen sen levinneisyysalueen eri osissa.

• Mikä biologinen asia askarruttaa sinua? Minkä asian haluaisit saada selville?
Minua kiinnostavat monet asiat. Olisi kiva tietää, miten elämä joskus haadeskaudella ”oikeasti” syntyi. Itse asiassa uskon, että tällä vuosisadalla joku onnistuu laboratoriossa synnyttämään keinoelämää. Tärkeitä askelia tähän suuntaan on jo otettu. Ympäristönsuojelussa minua askarruttaa ehkä eniten planeettamme käyttökelpoisten vesivarojen riittävyys ilmaston lämmetessä.

• Kuka on mielestäsi biologian merkittävin henkilö?
Kysymykseen on todella vaikea vastata, koska niin monet ovat edistäneet biologian kehitystä huimin askelin. Evoluutiota tutkineena ja tutkivana minun varmaan pitäisi antaa kunnia Charles Darwinille, modernin evoluutioteorian isälle. Toisaalta on muistettava, että esimerkiksi perinnöllisyydestä Darwin ei tiennyt juuri mitään. Hän ei myöskään ollut ensimmäinen evoluutioajatuksen esiintuoja. Darwinin oma isoisä Erasmus oli yksi varhaisia evolutionisteja, eikä ranskalaista Lamarckiakaan pidä unohtaa. Nykyisen biologian kannalta aivan keskeisinä historiallisina edistysaskeleina pidän eliökunnan luokittelua (Linné), soluteoriaa (Schleiden ja Schwann), evoluutioteoriaa (Darwin) ja dna:n rakenteen selvittämistä (Watson ja Crick). Ilman heitä modernia biologiaa ei olisi. Ensimmäinen sija kuuluu kollektiivisesti näiden perusteorioiden esittäjille. Näiden biologian megatähtien ohella olen aina arvostanut mm. saksalaista August Weismannia, periytymisen ituratamallin kehittäjää, ja yhdysvaltalaista muurahaistutkijaa ja ekologia Edward O. Wilsonia. Jälkimmäinen on laaja-alaisuudessaan lähes uskomaton, ja lisäksi tieteen popularisoijana omaa luokkaansa.

• Mikä on mielestäsi biologian merkittävin tutkimustulos?

a) evoluution alalta?
Ehkä eniten minua ovat yllättäneet jotkut dna-tekniikoihin perustuvat tutkimustulokset. Olin todella hämmästynyt kun kävi ilmi, että Itämeren sinisimpukat ovat itse asiassa tyynenmerensinisimpukoita!

b) ekologian alalta?
Paljon uutta tietoa on saatu esimerkiksi eläinten käyttäytymisekologiasta. Minusta tiedot loisten vaikutuksesta eläinten sukupuolivalintaan ovat tuoneet ihan uuden näkökulman tutkimukseen.

c) ympäristöekologian saralta?
Helsinkiläisen akatemiaprofessori Ilkka Hanskin työryhmän tutkimukset täpläverkkoperhosen populaatiorakenteista Ahvenanmaalla ovat tuottaneet hienoja tuloksia. Kyseinen perhonen elää vain kuivilla kedoilla, joilla sen toukkien kahta ravintokasvia tavataan. Työryhmä on osoittanut elinympäristöjen saarekkeistumisen vaikuttavan voimakkaasti populaatioiden elinkykyyn ja perinnöllisiin piirteisiin.

Luvun alkuun