Evoluution kautta maapallolle on kehittynyt monipuolinen eliölajisto. Maapallolla tavataan suuri määrä erilaisia lajeja, jotka ovat sopeutumiskykynsä ansiosta asuttaneet lähes kaikki maapallon alueet (biosfääri). Ihminen on selvittänyt maapallolla elävien eliölajien lukumäärää pian 300 vuoden ajan, mutta silti arviot kokonaislajimäärästä vaihtelevat suuresti. Erilaisia arvioita on esitetty kymmenestä miljoonasta jopa 200 miljoonaan.

Tällä hetkellä lajeja on löydetty ja tieteellisesti nimetty alle kaksi miljoonaa. Kuitenkin tieteelle tuntemattomia uusia lajeja, varsinkin selkärangattomia eläimiä, löydetään jatkuvasti. Eniten tuntemattomia lajeja on monimuotoisissa trooppisissa sademetsissä ja vaikeasti saavutettavissa valtamerien syvänteissä. Uusia, tieteelle aikaisemmin tuntemattomia lajeja löydetään maailmasta vuosittain jopa yli 20 000.

Elämän monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä kutsutaan myös luonnonkirjoksi tai luonnon monimuotoisuudeksi. Sitä voidaan tarkastella kolmella eri tavalla. Yleensä sillä tarkoitetaan elinympäristössä elävien lajien yhteenlaskettua lukumäärää (lajimonimuotoisuus). Tämä biodiversiteetin tarkastelutapa on helposti nähtävissä ja siten ymmärrettävissä, koska lajilukumäärä voidaan laskea tai arvioida.

Lajinsisäisellä eli geneettisellä monimuotoisuudella tarkoitetaan sitä, että saman lajin eri populaatioiden ja yksilöiden välillä on perinnöllisiä eroja (geneettinen eli perinnöllinen muuntelu).

Ekosysteemien monimuotoisuudella tarkoitetaan tietyn alueen eri elinympäristö- tai luontotyyppien monimuotoisuutta.

Kaikki maapallolla elävät eliöt (organismi) kuuluvat eliökuntaan. Elävän luonnon monimuotoisuus on suurta. Kaikki eliöt ovat rakenteellisesti, kemiallisesti ja toiminnallisesti melko samanlaisia. Eliöiden yhteisiä tuntomerkkejä ovat esimerkiksi solurakenne, aineenvaihdunta ja lisääntyminen. Eliöitä voidaan luokitella omiksi ryhmikseen eri tavoin (kunta- ja domeenijako) ominaispiirteittensä perusteella. Kullakin luokitteluryhmällä on ominaisuuksia, jotka erottavat ne muista ryhmistä. Toisaalta eri ryhmien välillä on myös yhteisiä piirteitä.