Olomuodon muutoksissa aineeseen sitoutuu tai siitä vapautuu energiaa. Eri nesteiden molekyylien välisten sidosten vahvuudet ovat erilaisia, joten niiden höyrystymisen vaatima energia riippuu aineesta. Tarkastellaan veden höyrystymisen vaatimaa energiaa aiemman mittauksen nojalla.

Veden massan muutoksen havaittiin olevan veden höyrystyessä likimäärin tasaista. Jokaisen gramman höyrystymiseen kuluu yhtä suuri aika ja energia.

Kuvaajan kulmakerroin -0,000 881 1 kg/s kuvaa, kuinka monta kilogrammaa vettä höyrystyy sekunnissa. Tämän (itseisarvon) käänteislukuna saadaan yhden kilogramman höyrystymisen vaatima aika.

[[$ \quad \dfrac{1}{0{,}000\,881\,1\text{ kg/s}}=1\,134{,}9\dots\text{s/kg}\approx 1\,135\text{ s/kg}$]]

Mittauksessa käytetyn vedenkeittimen teho oli 2 000 W. Vakioteholla lämmitettäessä voidaan määrittää veteen tietyn ajan kuluessa siirtynyt lämpö:

[[$\quad P=\dfrac{Q}{t} $]]​, joten [[$ Q = Pt $]].

Yhden kilogramman höyrystymisen vaatima energia voidaan tämän perusteella laskea jouleina:

[[$\quad 1\,135\ \text{ s/kg} \cdot 2\,000\ \text{ W}= 2\,270\,000\ \text{ J/kg}$]]

Kerrannaisyksiköillä ilmaistuna tämä on 2 270 kJ/kg. Tätä veden ominaisuutta kutsutaan ominaishöyrystymislämmöksi. Tarkemmissa tutkimuksissa veden ominaishöyrystymislämmön taulukkoarvoksi on määritetty 2 256 kJ/kg.