Sähkökenttä muodostuu sähköisesti varattujen kappaleiden tai hiukkasten ympärille. Laskennallisesti keskeistä on varatun hiukkasen liike homogeenisessa sähkökentässä, jonka voimakkuus [[$ \bar E $]]​ on vakio (kentällä on suunta ja suuruus). Yleisesti kentässä olevaan varattuun hiukkaseen kohdistuu sähköinen voima [[$ F=QE $]]​. Homogeenissa kentässä tämä voima on vakio, joten hiukkasen liike on tasaisesti kiihtyvää. Voit hahmottaa varattuun hiukkseen kohdistuvaa voimaa ja sen liikettä alla olevassa sovelmassa.

​Yllä olevassa simulaatiossa voit tutkia jännitteen, levyjen välisen etäisyyden ja sähkökentän voimakkuuden välistä riippuvuutta. Alinta johdelevyä pystyt liikuttamaan ja vasemman alakulman play-napista voit seurata varauksen liikettä homogeenisessa sähkökentässä.

Koska sähkökenttä on levyjen välissä vakio, myös hiukkaseen vaikuttava sähköinen voima [[$F=QE$]] on vakio. Näin on helppo laskea, kuinka suuri työ on tehtävä, jos esimerkiksi positiivisesti varattua hiukkasta siirretään matkan d verran kohti positiivista levyä: työ on voima kertaa matka, eli [[$W=Fd=QEd$]]. Tähän työhön käytetty energia varastoituu hiukkasen sähköiseksi potentiaalienergiaksi. Jos sovitaan tietty taso potentiaalienergian nollatasoksi, voidaan kirjoittaa [[$E_\text{SP}=QEd$]], missä d on etäisyys tästä nollatasosta. Suunta on valittava niin, että positiivisen sähkövarauksen potentiaalienergia kasvaa sen lähestyessä positiivisesti varattua levyä. Siten yksi looginen valinta on asettaa nollataso negatiiviselle levylle.

Hiukkasfysiikassa usein energiat jouleina ovat niin pieniä, että käyttökelpoinen energian yksikkö on elektronivoltti. Elektronivoltti kuvaa sähkökentän tekemää työtä, kun elektroni kulkee yhden voltin suuruisen jännitteen yli.

[[$\quad W=QU=1 \text{ e} \cdot 1 \text{ V} = 1 \text{ eV} \approx 1,6022 \cdot 10^{-19} \text{ J}$]]