4.1 Pedagogisen toiminnan viitekehys

Pedagogisen toiminnan viitekehys

Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista (kuvio 1). Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Lasten omaehtoinen, henkilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden.

Tavoitteellisen toiminnan perustan luovat arvoperusta (luku 2.4), oppimiskäsitys (luku 2.5), niihin pohjautuva toimintakulttuuri (luku 3) sekä monipuoliset oppimisympäristöt (luku 3.2), yhteistyö (luku 3.3) ja työtavat (luku 4.3). Lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet sekä heidän kasvuympäristöönsä liittyvät merkitykselliset asiat ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lähtökohtana ovat myös luvussa 4.5 kuvatut oppimisen alueet. Laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytyksenä on suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen (luvut 4.2 ja 7). Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ohjaavat osaltaan toiminnan suunnittelua (luku 2.7).

Pedagogisen toiminnan tavoitteita ja periaatteita tarkennetaan paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tavoitteita tarkennettaessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot, niiden henkilöstörakenne ja muut ominaispiirteet. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat (luku 1.3) ovat lapsiryhmän toiminnan suunnittelun lähtökohtia. Toimintaa toteutetaan niin, että jokaisella lapsella on oikeus edetä oppimisessaan siten, että varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta muodostuu lapselle mielekäs jatkumo.

Pedagogisen toiminnan viitekehys Petäjäveden varhaiskasvatuksessa

Petäjäveden varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuvat yhdessä sovituille käytännöille. Pedagogisen toiminnan kehittämisestä ja arvioinnista vastaavat varhaiskasvatuksen johtoryhmä (vaka) ja pedatiimi, joita johtaa varhaiskasvatusjohtaja. Petäjäveden vakaan kuuluvat Kintauden ja Petäjäkallion päiväkotien johtajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä muut mahdolliset varhaiskasvatusjohtajan nimeämät henkilöt. Pedatiimiin kuuluu edellisten lisäksi varhaiskasvatuksen opettajia kotialueittain sekä Petäjäkalliosta että Kintaudelta.

Petäjäveden varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ovat lapsiryhmätoiminnan pedagogisen suunnittelun lähtökohta. Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnissa ja dokumentoinnissa käytetään apuna kasvattajatiimin toimintasuunnitelmaa, joka on tiimien työn suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen työkalu. Toimintasuunnitelma koostuu kahdesta osasta; ensimmäisen on tiimin toimintaperiaatteisiin ja yhteisiin sopimuksiin keskittyvä tiimisopimus, joka laaditaan heti toimintavuoden alussa syyskuun puoleen väliin mennessä. Suunnitelman toinen osa, ryhmävasu, ohjaa lapsiryhmän pedagogista toiminnan suunnittelua ja toteutusta lasten yksilölliset tarpeet huomioiden. Siinä huomioidaan vuorovaikutuksen laatu ja lasten osallisuus. Suunnitelmassa kuvataan myös yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimintatavat lapsiryhmässä. Suunnitelmaa käytetään tiimipalavereissa yhteisen keskustelun pohjana koko toimintavuoden ajan. Siihen kirjataan konkreettisesti toimintatavat ja sopimukset siitä, miten lapsiryhmässä toiminta järjestetään. Suunnitelman päivittämisestä vastaavat tiimien varhaiskasvatuksen opettajat. Suunnitelmaa hyödynnetään myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen, monialaiseen yhteistyöhön ja pedagogiseen johtamiseen.

Petäjäveden varhaiskasvatus ja esiopetus ja muodostavat jatkumon lapsen oppimisen etenemisen turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatuspolulla on yleensä nivelvaiheita, jolloin lapsi siirtyy ryhmästä toiseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Nivelvaiheiden tukena toimivat erilaiset yhteistyökäytännöt, joita ovat esimerkiksi vierailut muissa lapsiryhmissä ja muu lapsiryhmien välinen yhteistyö, tilojen yhteinen käyttö, pajatoiminta, yhteiset tapahtumat ja retket sekä yksikkökohtaiset teemaviikot. 

Yksikkökohtaisesti sovitaan vuosittain kotialuekäytänteet (=kahden lapsiryhmän yhteistyö ja tilojen käytön joustava vuorottelu) sekä yhteisten tilojen käyttö. Kotialueen henkilöstö kokoontuu ennalta sovitusti ja tarpeen mukaan toimintakauden aikana.