4.2 Pedagoginen dokumentointi

Pedagoginen dokumentointi

Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen.

Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. Yksittäisten dokumenttien, esimerkiksi valokuvien, piirrosten tai henkilöstön havaintojen, avulla voidaan yhdessä lasten kanssa tarkastella heidän kehitystään ja oppimistaan. Lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet tulevat näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta ja ovat toiminnan suunnittelun perusta.

Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii tuntemaan yksittäistä lasta, ymmärtämään lasten välisiä suhteita sekä ryhmän henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen luonnetta. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaa varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti. Dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnetään esimerkiksi työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen jatkuvassa muokkaamisessa lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia (luku 1.3). Suunnitelmallista pedagogista dokumentointia tarvitaan myös lasten kehityksen ja oppimisen tuen tarpeiden arvioinnissa (luku 5).

 

Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia ja henkilöstön toiminnan itsearviointia (luku 7.1).

Pedagoginen dokumentointi Petäjäveden varhaiskasvatuksessa

  1. Lasten leikin ja toiminnan havainnointi on pedagogisen kirjaamisen perusta. Se on suunnitelmallista ja päivittäistä. Havainnoinnin kohteena ovat muun muassa lapsen vahvuudet, mielenkiinnonkohteet, työskentelytavat, käyttäytyminen ja oppiminen. Myös herkkyys lapsen ei-verbaalisille viesteille sekä huoltajien havainnot lapsesta ovat tärkeässä roolissa. Lapsen kehityksen, oppimisen ja tuen tarpeiden havainnoinnin työkaluja kehitetään ja arvioidaan lapsiryhmäkohtaisissa työtiimeissä sekä yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Yhteistyössä huoltajien kanssa kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, jossa on sovittu lapsen tavoitteet.
  2. Toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelu
    Varhaiskasvatustoimintaa suunnitellaan tehdyn lapsihavainnoinnin ja lasten yksilöllisten tarpeiden ja sovittujen tavoitteiden pohjalta. Toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelun tulee olla lapsilähtöistä ja sen tulee sisältää myös lasten yksilöllisiä kiinnostuksen kohteita. Lasten osallisuus on keskeisessä roolissa: lapsella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua oman arkensa suunnitteluun ja toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa. Kasvatustiimeissä laaditussa tiimisopimuksessa on kirjattu lapsiryhmäkohtaiset tarpeet ja tavoitteet, pedagogiset ratkaisut, arvoperusta sekä muut toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen lähtökohdat. Tiimit sopivat ja kehittävät dokumentoinnin menetelmiä ja tapoja. Kaikki pedagogisen dokumentoinnin menetelmät toimivat keskeisinä toiminnan arvioinnin ja kehittämisen välineinä.
  3. Lapsen kasvunkansio on keskeinen työmenetelmä tehdä näkyväksi lapsen ja lapsiryhmän toimintaa. Se on myös yksi arvioinnin väline. Kasvunkansio voi sisältää esimerkiksi valokuvia, piirustuksia, lapsen kädentöitä kuvattuna, sadutusta sekä lapsen ja kasvattajien kerrontaa toiminnasta ja tapahtumista. Myös huoltajat voivat osallistua lapsensa kasvunkansion rakentamiseen. Kasvunkansio voi olla osin digitaalisessa muodossa. Lupa lapsen valokuvaamiseen ja kuvien käyttöön kysytään huoltajilta lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa.