5.2 Yhteistyö tuen aikana
5.2 Yhteistyö tuen aikana
Varhaiskasvatus järjestetään yhteistyössä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa sekä tarvitsemaansa tukea[1]. Lapsen tuki edellyttää toimivia paikallisia yhteistyörakenteita ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittämistä.
Lapsen ja huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö
Huoltajan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön jaettu tieto lapsesta ja hänen tarpeistaan on lähtökohta varhaisen ja riittävän tuen antamiseen. Huoltajan kanssa keskustellaan lapsen oikeudesta tukeen, tuen järjestämisen keskeisistä periaatteista sekä lapselle annettavasta tuesta ja tuen toteuttamisen muodoista. Lapsi osallistuu yhteistyöhön tarkoituksenmukaisella, ikäänsä ja kehitysvaiheeseensa sopivalla tavalla. Lasta kuullaan ja hänen mielipiteensä huomioidaan.[2]
Huoltajaan ollaan yhteydessä heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen haasteita tai henkilöstöllä herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Huoltajalle annetaan tietoa lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta.[3] Tarvittaessa keskusteluissa käytetään tulkkia. Lapsen tuen toteuttamisen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten silloin, kun kaikki osapuolet osallistuvat yhteistyöhön.
Lapsi voi saada tukea myös muiden lapsia ja perheitä koskevien palvelujen kautta. On tärkeää, että paikalliset lasten ja perheiden palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden lapsen tuen järjestämisessä.[4]
Monialainen yhteistyö
Monialaista yhteistyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee sopia lastenneuvolan, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista. Monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huoltajan suostumuksella. Yhteistyötä tehtäessä tulee noudattaa salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevia säännöksiä[5].
Varhaiskasvatusta järjestetään myös erikoissairaanhoidon piirissä. Varhaiskasvatuspalvelujen ja sairaalan tai muun vastaavan tahon keskinäisellä yhteistyöllä varmistetaan varhaiskasvatuksen jatkuvuus lapsen kunnon ja jaksamisen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen turvallisten ihmissuhteiden säilymiseen.
Lapsi voi vaikean vammaisuuden tai sairauden vuoksi tarvita pidennettyä oppivelvollisuutta[6]. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamiseen liittyvistä seikoista. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvistä päätöksistä ja toteuttamisen vaihtoehdoista määrätään Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa[7].
[1] Varhaiskasvatuslaki 15 a §
[2] Varhaiskasvatuslaki 15 d §, 4. momentti
[3] Varhaiskasvatuslaki 40–41 §
[4] Varhaiskasvatuslaki 7 § ja HE 40/2018 vp, s. 87–88
[5] Varhaiskasvatuslaki 40–42 §
[6] Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) 2 § 3 momentti
[7] Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 5.5 Erityinen tuki
Yhteistyö tuen aikana Äänekoskella
Yhteistyö huoltajien kanssa
Huoltajien kuuleminen ja näkemys lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista on tärkeää lapsen tuen järjestämisen kannalta. Huoltajille varataan aikaa keskusteluun liittyen yhteiseen tavoitteeseen turvata lapselle hyvät kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset.
Yhteistyön pohjana on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja siihen liittyvät keskustelut sekä tarvittaessa Lapset puheeksi -keskustelu.
Lasten kuntoutustyöryhmä
Aloite lapsen asioiden käsittelyyn voi tulla keneltä toimijalta tahansa, mikäli herää huoli lapsen kehityksestä. Myös lapsen huoltajat voivat tehdä aloitteen lapsen asioiden käsittelystä kuntoutustyöryhmässä. Asioiden käsittelyyn tarvitaan aina lapsen huoltajan kirjallinen suostumus.
Työryhmä toimii konsultoivana tahona ensisijaisesti alle kouluikäisten lasten kehityksen ja oppimisen vaikeuksissa.Tarpeen mukaan lapselle suunnitellaan tarvittavat tukitoimet ja mahdolliset jatkotutkimukset.Tavallisimpia lasten kuntoutustyöryhmässä käsiteltäviä asioita ovat:
- erilaiset kielen kehityksen viiveet
- motorisen kehityksen viiveet
- hahmottamisen pulmat
- tarkkaavaisuuteen, keskittymiseen ja säätelyyn liittyvät haasteet
- muut oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet.