5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet ja vastuut
5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet ja vastuut
Varhaiskasvatuksen järjestäjä[1] on velvollinen antamaan lapselle hänen tarvitsemaansa tukea päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lapsen tuen tarve arvioidaan ja tukea järjestetään viivytyksettä. Tuki varhaiskasvatuksessa järjestetään yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus saada tukea omassa lapsiryhmässään erilaisin joustavin järjestelyin. Mikäli lapsen tuen tarpeet sitä edellyttävät, lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen pienryhmässä tai erityisryhmässä.
Lapsen kannalta on tärkeää, että tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana sekä lapsen siirtyessä perusopetukseen.
Tuen järjestämisen ja toteuttamisen vastuut
Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää tuen järjestämisen käytännöistä, toteuttamisesta, toimintatavoista ja arvioinnista päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä seuraa ja arvioi annettavan tuen vaikuttavuutta ja riittävyyttä.
Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää yhteistyörakenteista, vastuista ja toimintatavoista liittyen huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä monialaiseen yhteistyöhön. Monialaisen yhteistyön osalta päätetään myös työnjako eri toimijoiden kanssa tuen järjestämisessä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tulee osallistua arvioinnin tekemiseen, jos tuen tarpeen arviointi sitä edellyttää[2].
Varhaiskasvatuksen järjestäjä vastaa siitä, että lapsen oikeus saada varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja sekä varhaiskasvatukseen osallistumisen edellyttämiä tulkitsemis- ja avustamispalveluja ja apuvälineitä toteutuu[3].
Päätöksen tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä tukipalveluista tekee varhaiskasvatuksen järjestämisvastuussa oleva kunta[4]. Jos kyseessä on yksityisen palveluntuottajan tuottama varhaiskasvatus, päätöksen tekee palveluntuottajan esityksestä varhaiskasvatuksen toimipaikan sijaintikunta.
Jos tukea tarvitseva lapsi osallistuu useamman kuin yhden varhaiskasvatuksen järjestäjän[5] varhaiskasvatukseen, on tuki suunniteltava, toteutettava ja arvioitava yhteistyössä[6].
Tuen tarpeen arviointi, tuen antaminen sekä toimintakulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen kuuluvat koko henkilöstölle heidän koulutuksensa, työnkuviensa ja vastuidensa mukaan.
Toimipaikan johtaja vastaa varhaiskasvatuksessa annettavasta laadukkaasta tuesta, sen toteutumisesta ja henkilöstön ajantasaisesta osaamisesta lasten tuen tarpeita vastaavalla tavalla[7]. Johtaja huolehtii, että henkilöstö suunnittelee lapsen tuen osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Suunniteltu tuki arvioidaan lapsen tarpeiden mukaan, vähintään kerran vuodessa.
Lapsella on oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluihin ja opetukseen hänen tuen tarpeensa sitä edellyttäessä. Erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden ja niiden toteuttamisen suunnitteluun ja arviointiin tarvittaessa. Erityisopettajan antama tuki voi olla lapsikohtaista ja/tai ryhmässä toteutettavaa opetusta[8]. Tuki voi olla säännöllistä, osa- tai kokoaikaista. Sitä voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena tai yhteisopettajuutena lapsen ryhmän opettajan kanssa. Erityisopettajan asiantuntemusta hyödynnetään myös henkilöstön ja huoltajien konsultoinnissa[9]. Varhaiskasvatuksen opettajaksi ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi kelpoinen henkilö on vastuussa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavasta tuen suunnittelusta ja toteuttamisen arvioinnista.
Perhepäivähoitaja vastaa ryhmänsä lasten tuen toteuttamisesta. Tuen suunnittelu ja arviointi voidaan tehdä yhteistyössä varhaiskasvatuksen opettajan ja/tai erityisopettajan kanssa[10]. Lapsen edun sitä edellyttäessä, voidaan yhteistyössä huoltajan kanssa keskustella, että lapsi siirtyy päiväkotiin saadakseen tarvitsemaansa tukea.
Varhaiskasvatuksessa voi olla lapsi- tai ryhmäkohtaisia avustajia[11], joiden tehtävänä on tukea lasta tai lapsia ryhmässä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa toimintaan. Tämä voi myös tarkoittaa esimerkiksi sitä, että avustaja auttaa muita lapsia, kun varhaiskasvatuksen opettajan toimii tukea tarvitsevan lapsen kanssa ja tuo vuorovaikutustilanteeseen lapsen yksilöllisiin tavoitteisiin liittyviä pedagogisia sisältöjä.
[1] Kunta, kuntayhtymä tai yksityinen palveluntuottaja, ks. luku 1.1
[2] Varhaiskasvatuslaki 15 d §
[3] Varhaiskasvatuslaki 15 c §
[4] Varhaiskasvatuslaki 15 e §
[5] Kunta, kuntayhtymä tai yksityinen palveluntuottaja, ks. luku 1.1
[6] Varhaiskasvatuslaki 15 b §
[7] Varhaiskasvatuslaki 31 §
[8] Varhaiskasvatuslaki 15 c §
[9] Varhaiskasvatuslaki 15 d §
[10] Varhaiskasvatuslaki 15 c §
[11] Varhaiskasvatuslaki 35 ja 38 §
Keskeiset linjaukset Äänekoskella
Lapsen tuen järjestämisen toiminta-ajatuksena on suunnitella, toteuttaa ja arvioida lapsen tarpeiden, kykyjen ja edellytysten mukaista opetusta, kasvatusta ja hoitoa inklusiivisten periaatteiden mukaan. Pääpaino on lapsen vahvuuksien löytämisessä ja kehittämisessä sekä tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa. Tavoitteena on myönteisesti itseensä ja ympäristöönsä suhtautuva lapsi, jolle kehittyy vahvat ihmisenä olemisen taidot.
Kasvatustyötä ohjaa ihmiskäsitys, jonka mukaan jokaisessa lapsessa on kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Jokaisen lapsen yksilöllisyyttä arvostetaan ja erilaisuus hyväksytään niin ihmisissä, ratkaisuissa kuin toimintatavoissakin. Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat tarpeellista ja tärkeää ihmisenä kasvamisessa. Kasvatustyötä ohjaa oppimiskäsitys, jonka mukaan lapsi aktiivisena osallistujana oppii ja kehittyy oppimisedellytystensä mukaisesti jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Varhaiskasvatuksessa lapsen tuen tarpeisiin pyritään vastaamaan yleisellä, tehostetulla tai erityisellä tuella. Ryhmiä järjestellään lasten tarpeiden mukaan joustavasti.
Erityisen tuen päätös tehdään pääsääntöisesti vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin ne lapset, joilla lääketieteellisen tai psykologisen arvion mukaan on ilmeinen tarve erityiseen tukeen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä tällöin jo ennen esi- tai perusopetuksen alkamista (esim. pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat tai vaikeimmin vammaiset ja sairaat lapset). Erityistä tukea tarjotaan myös niille lapsille, joiden oppimisvaikeudet tai psykososiaaliset oireet ovat niin vakavia, että tehostettu tuki ei riitä. Tavoitteena on oikea-aikainen ja oikein mitoitettu tuki.
Pedagogisen tuen suunnittelu ja sen toteutus voidaan tehdä monitoimijaisena yhteistyönä. Tällöin hyödynnetään muiden asiantuntijoiden osaamista tuen suunnittelussa, järjestämisessä ja käytännön toteuttamisessa. He voivat olla konsultatiivisessa roolissa, tehdä tarpeellisia tutkimuksia tai selvityksiä tai olla mukana tuen järjestämisessä yksilöllisesti kunkin lapsen tarpeiden mukaan.
Lapsen tukeen liittyvät hallintopäätökset
Yleisen tuen aikana hallintopäätöksen tukipalveluista tekee päiväkodin johtaja varhaiskasvatuksen opettajan valmistelun pohjalta. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa voidaan konsultoida valmistelussa.
Tehostetusta ja erityisestä tuestä hallintopäätöksen tekee perhepalvelujohtaja varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan valmistelun pohjalta.
Päätöksen 11- vuotisesta oppivelvollisuudesta tekee opetus- ja kasvatusjohtaja.