3.2 Oppimisympäristöt esiopetuksessa

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan esiopetuksessa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monitahoisia ja joustavia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen.

Kehittämistä ohjaavat näissä perusteissa määritellyt arvoperusta, oppimiskäsitys sekä toimintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon lasten osaaminen, heidän kiinnostuksen kohteensa ja yksilölliset tarpeensa sekä luvussa 4 kuvatut esiopetuksen toteuttamisen periaatteet. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä[1]. Ne tarjoavat myös mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Oppimisympäristöissä kiinnitetään huomiota ergonomiaan, ekologisuuteen, esteettisyyteen, esteettömyyteen ja sekä tilojen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viihtyisyyteen.

Oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan oppimisympäristön. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tuotoksensa näkyvät oppimisympäristöissä. Tämä tukee lasten osallisuutta ja antaa heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertaisryhmän kanssa.

Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan myös tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdollisuuksia. Lasten omia leikkikaluja, tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja muita välineitä voidaan käyttää huoltajien kanssa sovituilla tavoilla. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat lapsille kokonaisvaltaisen oppimaiseman ja kannustavat aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen.

[1] Valtioneuvoston asetus 4 § (422/2012)

Esiopetuksen oppimisympäristöt Petäjävedellä

Petäjäveden esiopetuksen oppimisympäristöjen keskeiset painotukset on laadittu yhteistyössä henkilöstön sekä huoltajien ja lasten kanssa.

Oppimisympäristöissä Petäjävedellä painotetaan:

  1. TURVALLISUUTTA
  2. YHTEISÖLLISYYTTÄ
  3. YKSILÖLLISYYTTÄ
  4. MONIPUOLISUUTTA
  5. OSALLISUUTTA
  6. LUOVUUTTA


Esiopetuksen vanhempainilloissa käsiteltiin syksyllä 2015 huoltajien kanssa sitä, mitä he pitävät tärkeänä lapsensa oppimisympäristössä. Seuraavasta linkistä voi tutustua vanhempien toiveisiin.
Mitä asioita pidät tärkeänä lapsesi oppimisympäristössä.docx

Syksyllä 2015 esiopetusikäiset lapset puolestaan saivat kertoa, millainen olisi "unelmien eskari". Seuraavasta linkistä voi tutustua siihen tarkemmin.Unelmaeskari2.docx​

TURVALLISUUS

" Sellaista että kaikilla olisi mukavaa siellä", totesi eräs eskarilainen kysymykseen, millainen olisi unelmaeskari.

Turvallisuus ulottuu kaikkialle: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Toiminnan ja toimintatapojen tulee olla johdonmukaisia, säännöllisiä ja selkeitä. Esiopetuksen arjessa aikuisella on tärkeä rooli turvallisuudesta huolehtimisesta. Päiväkodeissa on käytössä turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat. Niitä päivitetään sekä kerrataan henkilöstön kanssa vuosittain tai tarpeen mukaan useamminkin.

Petäjävedellä panostetaan turvalliseen ilmapiiriin ja ympäristöön, jossa lapsella on mahdollisuus kokeilla luovasti omia fyysisiä rajoja. Tilojen turvallisuus ja terveellisyys on huomioitu myös Petäjävedellä hyvin. Petäjäkallion päiväkoti on valmistunut elokuussa 2014 ja Kintauden uusi päiväkoti valmistuu 2016. Uudet ja modernit tilat tarjoavat lapsille mahdollisuuden toteuttaa leikkejään ja toimintojaan sekä mahdollisuuden hiljaiseen, kiireettömään ja rauhalliseen työskentelyyn.

Sosiaaliseen ympäristöön turvallisuus, kuten pienryhmätoiminta, auttaa ryhmäytymistä ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämistä. Esiopetuksessa tavoitteena on, ettei kiusaamista esiinny. Kiusaamistilanteita varten on laadittu koko varhaiskasvatukselle kiusaamisen ehkäisy ja toimintatavat kiusaamisessa (tähän linkki). Esiopetushenkilöstö tukee lapsiryhmän myönteisen ilmapiirin kehittymistä.



YHTEISÖLLISYYS


Petäjävedellä panostetaan siihen, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus työ- ja oppimisrauhaan. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota myönteisen, tasavertaisen sekä -arvoisen ilmapiirin toteutumiseen. Lapsia ohjataan hyväksymään ja kunnioittamaan toisia. Aikuisen esimerkki sekä malli ovat ohjauksessa keskeistä ja tärkeää.

Pienryhmätoiminta on esiopetusryhmissä olennainen työtapa. Ryhmät ovat toiminnan ja tilanteen mukaan eri kokoisia, kiinteitä tai vaihtuvia. Ryhmät muodostuvat ohjatusti, omaehtoisesti tai toimintojen ja kiinnostusten mukaan. Oma kotiryhmä luo turvallisuutta lapsen arkeen.

Esiopetusikäiset toimivat päiväkodeissa toisinaan myös heitä nuorempien lasten kanssa ja osa päiväkodin toiminnasta on kaikille yhteistä. Erilaiset juhlat , teemat ja yhteiset lauluhetket kokoavat kaiken ikäiset lapset päiväkodin yhteisöksi. Yhteistyö esiopetuksen ja perusopetuksen välillä toteutetaan tutustumisilla ja vierailuilla tulevaan oppimisympäristöön.

Esiopetuksesta vastaava henkilöstö kokontuu toimintakauden aikana keskustelemaan, arvioimaan ja suunnittelemaan toimintaa. Yhteisesti laadittua esiopetuksen vuosikelloa käytetään kaikissa esiopetusryhmissä.

Petäjävedellä esiopetuksessa nähdään tärkeänä yhteistyö eri tahojen kanssa. Yhteistyötä tehdään vuosittain päivitettävien yhteistyösuunnitelmien mukaisesti. Vuorovaikutuksessa eri-ikäisten ihmisten kanssa lapsi oppii yhteistyötaitoja ja hyviä tapoja. Tämä mahdollistuu tekemällä yhteistyötä mm. kirjaston, seurakunnan ja muun päivähoidon, vanhustyön, kehitysvammatyön kanssa.

YKSILÖLLISYYS



Petäjävedellä pidetään tärkeänä, että ympäristö kannustaa lasta olemaan oma itsensä. Lapsille annetaan myönteistä palautetta päivittäin ja heidät huomioidaan yksilöllisesti. Jokaiselle tarjotaan tukea omiin oppimisen kohteisiin ja kaikki osallistetaan mukaan ryhmään. Huoltajien kanssa käydään keskusteluja ja luodaan tavoitteita oppimiselle. Lapsella on mahdollisuus olla mukana keskusteluissa.

Lapsia kannustetaan ja harjaannutetaan itseohjautuvuuteen. Lapsi on riippuvainen aikuisesta ja tähän tunteeseen vastataan. Aikuisen läsnäolo tuo turvaa yksittäiselle lapselle ja lapsiryhmälle.

Hyvä oppimisympäristö tarjoaa tilaisuuksia pohdintaan, tutkimiseen, kokeiluihin ja ongelmien ratkaisuun yksin ja yhdessä. Hyvässä oppimisympäristössä lapsen mielikuvitus rikastuu. Lapsella on mahdollisuus saada elämyksiä ja kokea seikkailuja vuorovaikutuksessa vertaisten ja lähiympäristön kanssa.

MONIPUOLISUUS



Petäjäveden kunnan esiopetuksen fyysiset ympäristöt vaihtelevat kirkonkylän Petäjäkallion päiväkodista Kintauden taajaman päiväkotiin. Luonto metsineen ja järvineen sekä rakennetut sisä- ja ulkoliikuntatilat ja kulttuurikohteet antavat mahdollisuuden monipuoliseen toimintaan, liikuntaa, ulkoiluun ja retkiin. Metsä-eskari toimii kirkonkylällä kokeiluna.

Esiopetuksessa on käytössä tieto- ja viestintäteknisiä laitteita: tabletteja ja -tauluja. Monipuoliset havainto- ja opetusvälineet, lelut, pelit ja työvälineet ovat lasten ulottuvilla. Lapset käyttävät vapaasti sekä tarvikkeita että työvälineitä ja oppien samalla huolehtimaan niistä. Lasten toiveita välineiden saatavuudesta ja hankinnoista kuunnellaan sekä toteutetaan.

Toteutetussa Unelmaeskari kyselyssä lapset ovat toivoneet monipuoliset toimintoja, jotka painottuvat ilmaisuun esimerkiksi piirtämiseen ja leikkimiseen, liikkumiseen sisällä ja ulkona sekä lähiympäristössä. Lapset toivoivat myös tiedollisen osaaamisen kehittämistä: kirjoittamista, lukemista ja laskemista. Materiaaleja lapset haluavat käyttää monipuolisesti ja niihin liittyvät toiveet painottuvat leluihin sekä kädentöihin.

Esiopetushenkilöstön osaamisella on tärkeä merkitys monipuolisten oppimisympäristöjen rakentamisessa ja lasten toiveiden huomioimisessa. Tärkein oppimisympäristöön vaikuttava asia on aikuisen tietoisuus lapsen taidoista, kehitystarpeista ja kiinnostuksen kohteista sekä esiopetuksen opetussuunnitelmaan liittyvistä tavoitteista ja sisällöistä. Aikuinen havainnoi, ohjaa ja tukee lapsen omaehtoista toimintaa oppimistavoitteiden suuntaisesti.

OSALLISUUS ja LUOVUUS

Esiopetuksessa kaikella toiminnalla ja puheella tulisi olla yhtymäkohta lapsen todellisuuteen, jotta toiminta olisi lapselle mielekästä. Merkityksellinen toimintaympäristö on sellainen, johon lapsi on vuorovaikutuksessa ja jonka kehittämiseen ja rakentamiseen hän osallistuu. Lapsilla on päivittäin monia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaan ja oppimiseen sekä leikkikavereiden ja ryhmätoiminnan jäsenten valintaan.

Kyselyitä liittyen lasten ja vanhempien toiveisiin esiopetustoimintaa kohtaan toteutetaan säännöllisesti. Esiopetushenkilöstö havainnoi lapsia ja suunnittelee niiden pohjalta esiopetusryhmien toimintaa oppimisympäristöjä rikastuttaen. Petäjävedellä myös henkilöstö on eskarissa oppimassa uutta!