Opiskeluhuolto on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukea, jonka tarkoituksena on turvata lasten tasavertaiset mahdollisuudet kasvamiseen ja oppimiseen. Opiskeluhuollossa seurataan ja arvioidaan koko varhaiskasvatusyhteisön ja yksittäisten ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että lapsen yksilölliset kasvuun ja kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet otetaan huomioon esiopetuksen arjessa. 

Hyvinvointi esiopetusryhmissä on kaikkien etu ja myös kaikkien esiopetuksessa työskentelevien vastuulla. Kasvu- ja oppimisympäristön terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia arvioidaan säännöllisesti osana varhaiskasvatuksen arviointia. Tavoitteena on ylläpitää hyvinvointia ja jatkuvan seurannan avulla löytää ja korjata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ilmenevät epäkohdat. 

Esiopetuksen opiskeluhuollon tavoitteena on kehittää yhteisöllistä toimintaa ja lasten ja vanhempien osallisuutta esiopetuksen arjessa. Kehitämme esiopetuspaikkojemme ilmapiiriä avoimeksi, rohkaisevaksi, kiireettömäksi ja myönteiseksi. Esiopetuksen yhteisölliset toimintakulttuurit sekä ohjaus, tuki ja yhteistyö lisäävät osaltaan lasten turvallisuutta ja hyvinvointia. Tuetaan lasten positiivista minäkäsitystä ja itsetuntoa. Vahvan ja myönteisen itsetunnon omaavalla lapsella on parhaat edellytykset valita terveelliset elämäntavat, välttää syrjäytyminen ja välttää joutumista kiusaajaksi tai kiusatuksi. 

Luottamuksellinen ja avoin kasvatuskumppanuus luo pohjan onnistuneelle esiopetukselle, jossa lapsi viihtyy, kasvaa ja oppii. Huoltajien osallisuus toteutuu keskustelujen, vanhempainiltojen ja laatukyselyiden kautta. He voivat esittää esiopetuksen opiskeluhuoltoryhmään käsiteltäviä asioita. Huoltajille lähtee kutsut yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tapaamisiin. Lasten osallisuus toteutuu keskustelujen, haastattelujen, itsearvointien ja toiminnan kautta. Myös esikoulun henkilökunta ja opiskeluhuollon toimijat ovat aktiivisia toimimaan havaitessaan huolenaiheita niin yhteisö- kuin yksilötasolla. 

Huoltajilta toivotaan aktiivista yhteydenpitoa lapsensa asioissa esikoulun henkilökuntaan ja opiskeluhuollon toimijoihin. Yksilön opiskeluhuoltotyössä lasta ja vanhempia rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti opiskeluhuollollisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opiskeluhuollon toimijat huolehtivat, että lapsi ja huoltajat tulevat kuulluiksi omassa asiassaan. 

Yhteistyötahoja (esim. srk ja poliisi) kutsutaan mukaan käsiteltävän asian mukaan esiopetuksen opiskeluhuoltoryhmään kehittämään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteistyötahot voivat olla myös asian esille tuojina ja alustajina esiopetuksen opiskeluhuoltoryhmässä. 

 

Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus 

Tapaturmia ehkäistään riskienarvioinneilla ja toimenpiteillä riskien ilmettyä. Tapaturmien ennaltaehkäisyssä on tärkeää tilojen ja piha-alueiden kunnossapito. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan turvallisuusnäkökohdat. Esiopetuksessa annetaan turvallisuuskasvatusta. Esiopetusyksiköissä on yhdessä sovitut sisä- ja ulkosäännöt sekä omat ohjeet retkille yms. erityistilanteille. 

Esiopetuksessa on käytössä koskemattomuussääntö, joka osaltaan lisää turvallisuutta ja ehkäisee tapaturmia. Koskemattomuussääntö on yhteneväinen Muuramen perusopetuksen kanssa. 

Esiopetusyksiköissä on ensiapukoulutuksen saanutta henkilöstöä ja asianmukainen ensiapuvälineistö. Ensiapulaukku otetaan mukaan poistuttaessa esiopetusyksikön ulkopuolelle. 

Tapaturman sattuessa henkilöstö tekee tilannearvion ja antaa välittömän ensiavun. Tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi lapsen huoltajalle/huoltajille. Esiopetusyksiköstä otetaan yhteyttä terveyskeskukseen, josta pyydetään terveydenhuollon asiantuntijoilta ohjeita jatkotoimenpiteistä. Pikaista hoitoa tarvittaessa tilataan taksi tai ambulanssi, jolla lapsen kuljetus terveyskeskukseen järjestetään. Jos huoltaja ei ole paikalla, lapsen mukaan lähtee yksi esiopetuksen henkilöstöstä (lapsen perustietolomake mukaan). Tapaturmasta ilmoitetaan esimiehelle ja täytetään tapaturmalomake. Tapaturmalomake täytetään myös tapaturmista, jotka eivät vaadi sairaanhoitopalveluja. Esikoululaiset ovat tapaturmien osalta vakuutettuja. 

Tapaturman jälkeen käydään esimiehen ja työyhteisön kanssa läpi tapaturmaan johtaneet syyt ja tapahtumat.  

Esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet 

Muuramessa esikoululaisella on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen tai oppilaan kuljettamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oikeus on vain pelkässä esiopetuksessa olevilla esikoululaisilla: 

• jos lapsen esikoulumatka on yli 3,5 kilometriä 

• jos esikoulumatka lapsen ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten muodostuu lapselle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi 

Esikoululaisen kuljetussavustus tai koulukuljetus haetaan erillisellä lomakkeella. 

Kuljetukset järjestetään yhdessä opetuspalveluiden kanssa. Kuljetukset tapahtuvat turvallisuusvaatimusten mukaisesti jatkuvan seurannan ja ohjeistuksen avulla. Koulukuljetussopimukset hyväksyvät Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta. 

Kuljetuksessa olevalle esioppilaalle voi tulla odotusaikaa, koska kuljetukset menevät koulun kuljetusreittien ja aikataulujen mukaan. Kuljetuksen odotus tapahtuu valvonnassa. Valvonnan suorittajan päättää varhaiskasvatuksen esimies. Lapsia ohjeistetaan turvallisesta liikennekäyttäytymisestä kuljetuksissa. 

 

Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 

Väkivallalla voi olla useita eri muotoja ja ne voivat kohdistua eri aikaan tai kaikki samaan aikaan. Väkivaltaa voi olla puolisoiden välillä, se voi kohdistua lapsiin tai sitä voivat harjoittaa sisarukset tai sukulaiset toisiaan kohtaan. Vaikka lapsi ei olisi itse väkivallan kohteena, vaan näkisi sitä esimerkiksi kotona, on se hänelle yhtä haitallista kuin jos hän olisi itse sen kohteena. Väkivalta otetaan puheeksi aktiivisesti opiskeluhuollon palveluissa. 

Muuramen kunnan pari- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirjassa on työyksikkökohtaiset mallit siitä, miten huolta herättäneessä tilanteessa toimitaan. Muurame päivähoidon ja koulujen toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi. 

Muuramen esiopetuksessa on käytössä sama koskemattomuussääntö kuin Muuramen perusopetuksessa. Koskemattomuussäännön rikkomuksiin puututaan välittömästi, koska jokaisella lapsella ja henkilökunnan jäsenellä on oikeus turvalliseen esikoulupäivään. Lapsia perehdytetään sääntöön esiopetusvuoden alusta alkaen ja se on osa jokapäiväistä toimintaa. Huoltajille kerrotaan koskemattomuussäännöstä viimeistään syksyn vanhempainillassa. Väkivaltaa ja aggressiivista käyttäytymistä ehkäistään samoilla toimilla kuin kiusaamistakin. Koskemattomuussääntö ennalta ehkäisee väkivaltaista käyttäytymistä.  

KOSKEMATTOMUUS ON YHDESSÄ TEKEMISTÄ, SATUTTAMATTA TOISTA SANOIN TAI TEOIN 

eli 

• nimittelemättä
• ivaamatta
• nolaamatta
• haukkumatta
• tönimättä
• painimatta
• potkimatta
• lyömättä
• uhkaamatta
• kiristämättä
• lyömättä
• ärsyttämättä
• tai muulla tavalla, jonka voi kokea loukkaavaksi

 

FYYSINEN JA PSYYKKINEN KOSKEMATTOMUUS ON JOKAISEN OIKEUS! VASTUU SIITÄ ON MEILLÄ KAIKILLA! 

 

Kiusaamisesta on kyse silloin, kun yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Pahaa mieltä aiheuttavat joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Kiusaaminen voi olla sanallista (esim. nimittelyä, haukkumista), fyysistä (esim. tönimistä, lyömistä) tai epäsuoraa (esim. oppilas jätetään toistuvasti ryhmän ulkopuolelle ja hänestä puhutaan pahaa selän takana). Kahden tasaväkisen oppilaan välinen tappelu tai riitely ei ole kiusaamista. (Salmivalli 1998). 

Häirintä on huonoa, epäasiallista kohtelua, joka voi ilmetä esimerkiksi kiusaamisena tai seksuaalisena häirintänä. Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle. Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä. Häirintää voi tapahtua myös verkossa, sosiaalisessa mediassa ja tekstiviesteillä. 

 

Väkivaltaa, kiusaamista ja häirintää ennaltaehkäistään: 

• Yksinjäämisen ennaltaehkäisemisellä, ryhmäytymisen ja kaverisuhteiden edistämisellä 
• Kaikissa esiopetusryhmissä annetaan turvataitokasvatusta. 

• Esiopetuksessa käytetään MiniVerso-vertaissovittelumenetelmää. 
• Turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisella niin lasten kuin aikuistenkin kesken 
• Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjaannuttamisella (empatiakyky, ongelmanratkaisu ja impulssin hallinta ja itsehillintä, tunnetaidot) 
• Tapa- ja moraalikasvatuksella 
• Jokainen aikuinen on velvollinen puuttumaan huomatessaan kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää. 

• Asiaa käsitellään lasten kanssa eri tavoin pitkin vuotta; sadut, tarinat, opetustuokiot jne. 
• Lapsilta kysytään heidän kokemuksistaan esim. itsearvioinnin tai muiden kahdenkeskisten keskustelujen aikana. 
• Lapsia ohjataan avoimuuteen aikuisten kanssa. 
• Huoltajia ja yhteistyökumppaneita ohjataan ottamaan aktiivisesti yhteyttä esikouluun, mikäli kuulevat tai havaitsevat kiusaamiseen, väkivaltaan tai häirintään liittyviä asioita. 

Esiopetuksessa puuttumiskynnys väkivaltaan, kiusaamiseen ja häirintään on hyvin matala: 

• Lasten välisiin tilanteisiin puututaan heti. 
• Esiopetuksessa käytetään MiniVerso-vertaissovittelumenetelmää 
• Tilanteeseen puuttuu se aikuinen, joka on paikalla. 
• Jälkiselvittely tapahtuu asianosaisten kesken omassa ryhmässä oman aikuisen kanssa. 
• Ryhmän aikuiset harkitsevat tarvitaanko selvittelyyn huoltajia ja milloin huoltajia tiedotetaan tapahtumista. 

• Varmistetaan tapahtumien todellinen kulku ja tausta yhdessä asianosaisten kanssa, ettei kyse ole väärinkäsityksestä. 
• Asia sovitellaan ja aikuisten vastuulla tapahtuman jälkeinen seuranta, että sovittelussa sovituista asioista pidetään kiinni.  
• Tarvittaessa kiusaamisen johdosta kootaan yksilön opiskeluhuoltoryhmä. Opiskeluhuoltoryhmästä tehdään pöytäkirja. 
• Väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän ollessa lapsen turvallisuutta ja terveyttä vaarantavaa tai haittaavaa ollaan yhteydessä tapauskohtaisesti tarvittaviin viranomaistahoihin. 

Esiopetuksen lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä - suunnitelman toimivuutta arvioidaan lukuvuoden lopussa esiopetuksen oppilashuoltoryhmässä. Suunnitelma päivitetään aina tarvittaessa ja aina opetussuunnitelmapäivitysten yhteydessä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan opetuksen järjestäjän toimesta säännöllisin väliajoin osana esiopetuksen arviointia. 

 

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa 

Muuramessa esiopetusyksiköiden turvallisuuskansioon kuuluvat 1) pelastussuunnitelma 2) kriisisuunnitelma ja 3) Muuramen varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma. Kriisi-, pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat käydään henkilöstön kanssa läpi vuosittain ja ne ovat henkilöstön käytettävissä päivittäin. Esiopetusyksikön turvallisuuskansiosta löytyvät edellä mainittujen suunnitelmien lisäksi ulkoiluun ja sisällä olemiseen liittyvät yhteiset sopimukset, säännöt ja toimintaohjeet. 

Pelastussuunnitelma koskee fyysisiä uhka- ja vaaratilanteita; se ei ota niinkään kantaa huolenpitoon. Pelastussuunnitelmassa on tietoa esim. tulipalon, myrkkykaasun tai uhkaavan henkilön varalle. Päiväkotien pelastussuunnitelmat ovat osa kunnan pelastussuunnitelmaa. Kunnassa on sitä varten laadittu oma tarkastus- ja ylläpitosuunnitelma. 

Päiväkotien ja koulujen kriisisuunnitelmissa on ohjeita yksilön ja yhteisön äkillisiä kriisejä varten esimerkiksi katastrofien tai järkyttävien tapahtumien käsittelemiseksi. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Kriisisuunnitelmassa on myös tietoa ongelmien tunnistamiseksi. Kriisisuunnitelman ovat laatineet kunkin yksikön kriisiryhmän jäsenet. 

Esiopetusyksikön esimiehen vastuulla on, että esiopetusyksikössä on huomioitu seuraavat kriisitilanteisiin liittyvät asiat: 

• Kriisi-, pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat on laadittu ja niitä päivitetään säännöllisesti. 
• Edellä mainitut suunnitelmat ovat helposti kaikkien saatavilla 
• Esiopetusyksikössä järjestetään poistumisharjoituksia 
• Henkilökunta perehtyy yksikön turvallisuusohjeisiin ja – välineisiin. 

• Yksikössä on riittävästi ensiaputaitoista henkilökuntaa ja ensiapuvälineet ovat asianmukaiset 
• Ulkoilun toimintaohjeet ovat kaikkien tiedossa. 
• Riskien kartoitusta tehdään säännöllisesti. 
• Työn- ja vastuunjaot löytyvät kriisi-, pelastus- ja turvallisuussuunnitelmista. 

Poikkeusoloja varten kunnassa on laadittu valmiussuunnitelma, jossa on määritelty työn ja vastuunjako erityistilanteissa. 

Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja yhteydenotot hoitaa ensisijaisesti varhaiskasvatuksen esimies. Myös kriisien jälkeinen tiedottaminen kuuluu esimiehelle. 

Tarvittava psykososiaalinen tuki ja jälkihoito järjestetään opiskeluhuollon, työterveyden, seurakunnan tai muun tilanteen vaatiman yhteistyökumppanin kanssa tilanteen vaatiman tarpeen mukaan. Varhaiskasvatuksen esimies vastaa jälkihoidon järjestämisestä. 

Henkilökunta perehtyy pelastus- kriisi- ja turvallisuussuunnitelmaan toimintavuoden alussa ja aina uutta henkilöä työhön perehdytettäessä. Lapsien kanssa käydään turvallisuusasiat ja poistumisasiat läpi heti toimintakauden alussa. Huoltajille tiedotetaan pelastus-, kriisi- ja turvallisuussuunnitelmien olemassaolosta. 

Esiopetusyksiköissä tehdään poistumisharjoituksia toimintakausittain. 

Pelastussuunnitelman vuosittaisesta päivityksestä vastaa esiopetusyksikön esimies. Kriisisuunnitelman päivityksestä vastaavat kriisiryhmän jäsenet esiopetuspaikan esimiehen johdolla. Suunnitelman arviointiin voivat osallistua kaikki asianosaiset.