2.2 Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua
Esiopetuksen erityinen tavoite
Valtioneuvoston asetuksen[1] mukaan esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toiminnassa. Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä monialaisesti.
[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5§
[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5§
Johdonmukainen kokonaisuus
On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet, niiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kasvun tukemisen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä luvussa 3.3 kuvatulla tavalla. Opetus- ja muu henkilöstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, että kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen jatkuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessa henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetusyksiköissä ja opetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys.
Esiopetus tavoitteellisena toimintana
Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan. Lasten osaamistasolle ei opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyttävät lasten kasvua ja oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteellisuuden lisäämiseksi opettaja voi yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa laatia kullekin lapselle oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma on laadittava, mikäli lapsi saa tehostettua tukea. Erityisen tuen piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)[2].
[2] Perusopetuslaki 16 a§ 1 mom. (628/1998)
[2] Perusopetuslaki 16 a§ 1 mom. (628/1998)
Esiopetuksen toimintatavat
Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin.
Esiopetukseen osallistuminen
Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan. Opettaja ja huoltaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun esiopetukseen osallistuvien lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.
Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua Kuhmoisissa
- Lapsella on oikeus esiopetukseen (yht. 700 h) ja osallistumisen tulee olla säännöllistä. Poissaoloista sovitaan suullisesti ryhmän henkilökunnan kanssa.
- Esiopetus on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa jokainen lapsi saa oppia, kehittyä ja innostua leikin ja mielikuvituksen kautta.
- Esiopetuksen alkamista edeltävänä keväänä lapsi ja perheet saavat tulla tutustumaan esiopetukseen tutustumispäivänä. Samassa yhteydessä vanhemmille järjestetään infotilaisuus esiopetuksesta.
- Esiopetuksen alkuvaiheessa järjestetään vanhempainilta, jossa käydään tarkemmin läpi esiopetusvuoden tavoitteet ja toimintatavat, saatetaan vanhempien tietoon kouluyhteisön yhteiset asiat ja pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan. Vanhempien osallistaminen on yksi tärkeä tavoite - tässä vaiheessa luodaan jo hyvää perustaa tulevia kouluvuosia varten.
- Esiopetuksen vuosisuunnitelma muodostuu sekä koulun yhteisistä teemoista, että ryhmän oppimisen tavoitteista. Nämä tavoitteet yksilöityvät kunkin lapsen henkilökohtaisiksi oppimistavoitteiksi, jotka kulkevat punaisena lankana kunkin lapsen oppimisen polulla.
- Kuhmoisissa esiopetuksen yleiset käytänteet, tavoitteet, arvot ja nivelvaiheet on kirjattu talo-kaavioon. Siinä konkretisoituu esiopetuksen merkitys oppimisen pitkässä polussa. (Liitteenä talo-kaavio)
- Kuhmoisissa erityistä tukea saavat lapset integroidaan tavalliseen esiopetusryhmään. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä matkan varrella ja heidät pidetään tietoisina oppimisen polun eri vaiheista. Yhteistyö on tarvittaessa monialaista (oppimissuunnitelma ja HOJKS). Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (leops) laaditaan Wilmaan.
- Tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun: koska toimitaan jo valmiiksi koulussa, saman katon alla, tullaan tutuiksi jo kuluvan vuoden aikana. Erityisopettaja työskentelee esiopetusryhmän kanssa säännöllisesti läpi esiopetusvuoden, joten hänellä on kaikki tarvittava tieto tulevista koulutulokkaista. Tiedonsiirtopalaveri, jossa suulliset ja kirjalliset tiedot lapsista siirretään tulevalle luokanopettajalle, pidetään esiopetusvuotta edeltävänä keväänä, samoin kuin nivelvaiheen tiedonsiirtopalaveri päivähoidon ja esiopetuksen kesken. Silloin mukana voi olla päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstön lisäksi tarvittaessa muita lasten kanssa työskenteleviä tahoja (srk, lastenneuvola).
