2.4 Oppimiskäsitys
Esiopetuksen oppimiskäsityksen määrittelyä
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lisäksi lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.
Esiopetuksen lähtökohta ja menetelmät
Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Esiopetuksen ohjatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan sekä ohjataan heitä ottamaan huomioon toiset. Näin lapsille syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää.
Luhangan kunnan opetussuunnitelmaratkaisut
Esiopetuksen alussa sovitaan esiopetusryhmän ja lasten tavoitteet lasten ja huoltajien ajatuksia kuunnellen. Kasvattaja huomioi lasten aikaisemmat kokemukset ja poimii lasten mielenkiinnon kohteet oppimisen pohjaksi. Lapsia autetaan tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Tavoitteita arvioidaan ja täydennetään jatkuvasti.
Kasvattajan vastuulla on turvallisesta, lämpimästä ja innostavasta ilmapiiristä huolehtiminen. Hän ohjaa ja kannustaa lapsia oppimisen haasteissa. Kasvattaja mahdollistaa monipuolisen leikkiympäristön ja huomioi lasten ehdotukset osana toiminnan ja ympäristön suunnittelua. Kasvattaja ymmärtää, miten leikin avulla tuetaan muun muassa lasten oman toiminnan ohjausta.
Vähennetään istuvaa työtapaa ja lisätään liikuntaa ja toiminnallisuutta. Lähiluontoa hyödynnetään ja ulkoiluaikaa kehitetään lapsia aktivoivaksi. Hyvä arki ja oppiminen kaikissa arjen tilanteissa: jokaista hetkeä arvostetaan oppimismahdollisuutena ja jokaista lasta tuetaan oppimaan omassa rytmissään.