Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Äänekoskella

Oppimäärän yksilöllistäminen ei ole koskaan ensisijainen ratkaisu. Sitä ennen on kokeiltava koulun muita tukitoimia tuen kolmiportaisen mallin mukaan. Näiden toimenpiteiden vaikutusta on seurattava ja arvioitava.

Yksilöllistämispäätös on perusteltu, jos tehostetun tuen jälkeenkin todetaan seuraavaa:
- yleisen oppimäärän mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa
- koenumerot ko. oppiaineessa ovat erittäin heikkoja
- oppiaineen arvosana on 4 (jos käytössä on numeroarviointi)
- opettaja ja/tai erityisopettaja on todennut oppilaalla olevan laaja-alaiset vaikeudet, jotka eivät korjaannu tehostetulla tuella
- heikko koulumenestys ei johdu oppilaan motivaation puutteesta, puutteellisesta opiskelutekniikasta tai poissaoloista
- yksilöllistämisen tarve on todettu tutkimuksissa

Yksilöllistämispäätöksissä on huomioitava oppilaan kehitysprosessi ja annettava aikaa taitojen kypsymiselle. Oppimisen ongelmiin pitäisi kuitenkin voida puuttua mahdollisimman varhain ja estää negatiivisten kokemusten kertyminen sekä syrjäytymiskehitys.

Alkuopetuksen aikana tai uuden oppiaineen ensimmäisenä opiskeluvuonna ei pääsääntöisesti oppiainetta yksilöllistetä. Maahanmuuttajalasten kohdalla noudatetaan samoja yksilöllistämisen kriteerejä kuin muidenkin kohdalla.

Oppiaineen yksilöllistämispäätös on erityisen tuen päätös, joka edellyttää henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) käyttöönottoa. Siinä määritellään oppilaan yksilöllinen oppimäärä, sen tavoitteet, menetelmät, opetuksen järjestämistavat ja vastuuhenkilöt sekä arviointi.
Oppilas voi opiskella yksilöllistämispäätöksen jälkeen joko yleisopetuksen ryhmässä, osittain pienryhmässä tai kokonaan pienryhmässä.