5.4 Opetuksen järjestämistapoja
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana.
Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.[1] Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena.Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti. Oppimisen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään luvussa 6.
Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta[2]. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien.
Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla[3]. Tällainen hallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.
Yhdysluokkaopetus
Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä. Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.
Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti[4]. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.
Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntäen.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus
Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetustavan soveltuvuutta pohditaan erityisesti oppilaiden iän ja edellytysten näkökulmasta.
Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä.
Etäyhteyksiä hyödyntämällä opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää. Opetuksella voidaan vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta, syventää koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea tai huolehtia opetuksesta joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti.
Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata. Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Joustava perusopetus
Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa[5]. Tässä käytetään joustavan perusopetuksen toiminnasta nimitystä joustava perusopetus. Opetus toteutetaan perusopetusta koskevien säädösten ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä[6]. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä opiskelussa.
Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio sekä oppilaille, joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Opetuksessa korostuu moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Yhteistyöhön voivat osallistua myös ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Joustavaa perusopetusta suunnittelemaan ja organisoimaan voidaan muodostaa ohjausryhmä.
Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekä vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.
Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen[7]. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä ammattilainen. Opetusta voidaan tarvittaessa antaa osittain myös muun opetusryhmän yhteydessä.
Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Näiden jaksojen aikana oppilailla on oikeus opettajan antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Oppilaille annetaan opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen oppimistehtävistä otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevä henkilöstö tulee perehdyttää työturvallisuuteen, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin.
Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajan hakemuksesta. Oppilaita valittaessa heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä.[8] Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös joka valmistellaan moniammatillisesti. Jos yksittäinen oppilas siirtyy pois joustavasta perusopetuksesta ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään joustavan perusopetuksen päättymisestä hallintopäätös.
Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja opiskeluhuoltoon. Oppilas voi tarvitessaan saada yleistä tai tehostettua tukea. Poikkeuksellisesti joustavaan perusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaan edun mukaisena.[9]
Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, joustava perusopetus kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.
Opetus erityisissä tilanteissa
Oppilaan opetuksen järjestäminen ja oppilaan tarvitsema tuki edellyttää erityistä pohdintaa esimerkiksi oppilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa. Perusopetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena, koulukodissa, vastaanottokodissa tai -keskuksessa taikka vankilassa tai muussa rangaistuslaitoksessa annettavana opetuksena.
Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se oppilaan terveys huomioon ottaen on mahdollista. Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole perusopetuslain tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Myös kunta, jossa on erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voi järjestää opetusta erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Oppilaan opetuksen järjestäjä ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppilaalle.[10] Sairaalaopetuksessa voidaan hyödyntää myös etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opetusta. Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan kotikuntakorvauksen sairaalakoulussa olevista oppilaista.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa se kunta, johon lapsi on sijoitettu. Lastensuojelulaitokseen sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa laitoksessa toimiva koulu, jos laitoksella on opetuksen järjestämislupa. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus.[11] Oppivelvollisuusikäisten vankilaopetuksesta vastaa se kunta, jossa vankila sijaitsee.
Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.
[1] Perusopetusasetus 11 § 3 mom.
[2] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 6 §
[3] Perusopetuslaki 18 §
[4] Perusopetusasetus 11 § 3 mom.
[5] Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)
[6] Perusopetusasetus 9 a § 1 mom. (1768/2009)
[7] Perusopetusasetus 9 a § 2 mom. (1768/2009)
[8] Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)
[9] Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)
[10] Perusopetuslaki 4 a § (1267/2013)
[11] Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § (1271/2013)
Vuosiluokkiin sitomaton opetussuunnitelma esi- ja alkuopetuksessa
JOUSTAVA ESI- JA ALKUOPETUS SEKÄ VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS
Synnyit olemaan aito,
et olemaan täydellinen
Arvot
turvallisuus lapsilähtöisyys oppimisen ilo yhteisöllisyys
Visio
Toisiamme arvostavassa
yhteisössä mahdollistamme
yksilöllisen opinpolun
yhteisille lapsillemme.
Toisiamme arvostava yhteisö:
- yhteisöön kuuluvat lapset, huoltajat ja henkilökunta
- kaikki lapset ja aikuiset ovat tärkeitä ja yhdenvertaisia
- kannustaminen, hyväksyntä ja reiluus niin aikuisten kuin lasten kesken
- arvostamme toistemme työtä
Yksilöllinen opinpolku:
- lapsentahtisuus
- positiivinen pedagogiikka
- vahvuuksien huomioiminen
- erilaisuuden hyväksyminen
- erilaiset työtavat, joustavat rakenteet
- oppimisen ilon säilyminen kaikilla
Yhteiset lapset:
- soluissa yhdessä oppien esiopetuksesta toiseen vuosiluokkaan samojen turvallisten aikuisten kanssa
- yhteisöllisyys: yhdessä huolehditaan kaikista lapsista
- tilojen ja resurssien joustava käyttö
- yhteiset sopimukset ja toimintatavat
- positiivisen yhteishengen luominen
Joustava esi- ja alkuopetus
”Joustavuus tarkoittaa sitä, että lapset voivat edetä esi- ja alkuopetuksessa omaa kehitysvaihettaan vastaavaa tahtia. Lapsi saa oppimisvalmiuksien rakentamiseen tarvitsemansa ajan ja tuen. Ryhmiä muodostetaan joustavasti, jolloin oppilaat tutustuvat toisiinsa ja ryhmäytyvät yli ikäluokkien. Esi- ja alkuopetus toteutetaan yhteistyössä niin, että esiopetuksen ja alkuopetuksen opettajat työskentelevät rinnakkain. Opetusta eriyttämällä ja erityisopettajan avulla tuetaan hitaammin oppivia sekä vahvistetaan syvällisempää oppimista.” (Opinpolku uusiksi! OAJ:n oppivelvollisuusmalli.2018. s. 6)
Esiopetus ja alkuopetusluokat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja lapset saavat toimia eri-ikäisistä koostuvissa ryhmissä. Esiopetuksen ja koulun resurssien käyttöä suunnitellaan niin, että yhteisen toiminnan suunnitteluun varataan riittävästi aikaa. Samanaikaisopettajuudella ja useamman aikuisen yhteistyöllä voidaan luoda oppimisympäristöjä, joissa lapsen aktiivinen toiminta oman lähikehityksensä vyöhykkeellä ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa on mahdollista.
Vuosiluokkiin sidottu ja sitomaton esi- ja alkuopetus
Joustavaa esi- ja alkuopetusta voidaan toteuttaa joko vuosiluokkiin sidotusti tai vuosiluokkiin sitomattomasti. Vaikka opetusta toteutetaan joustavan periaatteen mukaisesti ja vuosiluokkiin sitomattomasti, oppilaat kuuluvat hallinnollisesti aina jonkin vuosiluokan oppilaisiin. Koulunmäen esiopetuksen ja Koulunmäen yhtenäiskoulun alkuopetuksen vuosiluokat opiskelevat vuosiluokkiin sitomattomasti.
Esi- ja alkuopetuksen vuosiluokkiin sitomatonta opetusta varten muodostetaan opintokokonaisuudet esiopetuksen opintokokonaisuuksien perusteella. Opintokokonaisuuksien toteutuksessa huomioidaan, että myös oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet lisätään osaksi opetusta. Opetuksessa noudatetaan kuntakohtaista alkuopetuksen tuntijakoa.
Lapselle luodaan yksilöllinen opinpolku äidinkielen ja matematiikan taidoissa, jolloin hän etenee niissä vuosiluokkiin sitomattomasti. Oppimiskokonaisuuksien suorittamista ja oppimista seurataan Wilmassa olevien arviointipuiden avulla.
Vuosiluokkiin sitomaton opetus voi kestää 2-4 vuotta. Käytännössä neljännen vuoden käyminen tarkoittaa todistuksessa merkintää “jää 2. luokalle” viimeisenä esi- ja alkuopetuksen vuotena. Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen suorittaminen kahdessa vuodessa edellyttää monitoimijaisen arvioinnin oppilaan kyvyistä selvitä opinnoissa omaa ikäluokkaa nopeammin. Tässä vaiheessa arvioidaan myös sosiaalisten, tunnetaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen kehitystä.
Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen toiminnan periaatteet opetussuunnitelman perusteissa
”Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu tekee mahdolliseksi joustavan opinnoissa etenemisen. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, joidenkin opetusryhmien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun käytöstä määrätään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Mahdollisuudesta tulee mainita myös silloin kun vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytetään yksittäisen oppilaan kohdalla.
Koko koulun tai yksittäisten oppilasryhmien osalta vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää, että oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin oppiaineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemän tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opintokokonaisuudet voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä.”
(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.)
Oppimiskokonaisuudet vuosiluokkiin sitomattomassa esi- ja alkuopetuksessa sekä tuntijako
Päivittäinen ja viikoittainen työskentely suunnitellaan oppimiskokonaisuuksien perusteella ja siinä noudatetaan perusopetuksen kuntakohtaista esi- ja alkuopetuksen tuntijakoa sekä perusopetuksen opetussuunnitelman oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä.
Esiopetusta annetaan 20 tuntia viikossa, mutta sen osalta ei ole vastaavaa oppiainejakoa kuin perusopetuksessa, vaan opetusta säätelevät opintokokonaisuudet:
|
Oppimiskokonaisuus |
Tavoitteet ja sisällöt |
Esimerkki vvh |
|
ILMAISUN MONET MUODOT |
musiikki, käsityö, kuvataide, suullinen ja kehollinen ilmaisu |
4 vvh |
|
KIELEN RIKAS MAAILMA |
äidinkieli ja kirjallisuus (vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen, kieli, kirjallisuus ja kulttuuri) |
7 vvh |
|
MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME |
etiikka, uskonto, yhteiskunnalliset asiat |
1 vvh |
|
TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI |
matematiikka, ympäristöoppi, teknologia (matematiikka: ajattelun taidot, luvut ja laskutoimitukset, geometria ja mittaaminen, tilastojenkäsittely ja tilastot) |
5 vvh |
|
KASVAN JA KEHITYN |
liikunta, turvallisuus ja hyvinvointi |
3 vvh |
vvh = vuosiviikkotunti
Äänekosken kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman minimituntijako alkuopetuksessa:
|
Aine/ luokka |
1 |
2 |
|
Äidinkieli ja kirjallisuus |
7 |
7 |
|
Matematiikka |
4 |
4 |
|
Ympäristöoppi |
2 |
2 |
|
Uskonto/ elämänkatsomus |
1 |
1 |
|
Musiikki |
1 |
1 |
|
Kuvataide |
1 |
1 |
|
Käsityö |
2 |
2 |
|
Liikunta |
2 |
2 |
|
Englanti |
1 |
1 |
|
Oppilaan tuntimäärä |
21 |
21 |
Oppimisympäristöt
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2016) oppimisympäristöt määritellään tiloiksi ja paikoiksi sekä yhteisöiksi ja toimintakäytännöiksi, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta (Valtioneuvoston asetus (422/2012) 4 §). Hyvin toimiessaan oppimisympäristöt edistävät lasten aktiivisuutta ja osallisuutta, tukevat vertaissuhteita ja vuorovaikutusta sekä yhteisöllistä tiedon rakentamista. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin. Oppimisympäristöt mahdollistavat myös yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa.
Jokaisella esi- ja peruskoulun oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Turvallisuus onkin keskeisessä asemassa oppimisympäristöissä ja kaikessa toiminnassa. Esi- ja alkuopetusikäisen lapsen turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa sosiaalinen ympäristö, jossa lapsi toimii vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Toisista lapsista ja aikuisista muodostuva sosiaalinen tila on lapsen turvallisuuden tunteelle hyvin tärkeä.
Oppimisympäristöjen kehittämistä ja määrittelyä ohjaavat esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat. Myös tieto- ja viestintäteknologia on tärkeä osa oppimisympäristöjä, ja sitä käytetään monipuolisesti mm. opetuksen elävöittämisessä, toiminnallisessa oppimisessa ja eriyttämisessä. Yhteistyötä tehdään ympäristön eri toimijoiden, kuten kirjaston, liikunta- ja kulttuuritoimen, paikallisten seurojen ja järjestöjen kanssa.
Työtavat
Joustavassa esi- ja alkuopetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja. Toimintaa suunniteltaessa ja eri työtapoja valittaessa otetaan huomioon lasten yksilölliset vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet, lapsentahtisuus sekä positiivinen ja toiminnallinen oppiminen. Toiminta on sekä joustavaa että vuosiluokkiin sitomatonta.
Joustavassa esi- ja alkuopetuksessa lapsia voidaan ryhmitellä eri tavoin. Tavoitteesta tai tehtävästä riippuen ryhmät voivat olla esimerkiksi taitojen tai oppimistyylin mukaisia. Joillekin lapsille sopeutuminen suurempaan tai uuteen ryhmään, useampaan aikuiseen, muuttuviin tiloihin ja ympäristöihin voi olla haastavaa. Lapsituntemus, hyvä suunnittelu ja aikuisten välinen yhteistyö korostuvat erilaisia ryhmiä muodostettaessa. Perusajatuksena on, että kaikki aikuiset ovat kaikkia lapsia varten.
Toimiva vuorovaikutus lasten ja kasvuympäristön välillä vaikuttaa suotuisasti lapsen käsitykseen itsestään oppijana, toimijana ja osallisena. Sillä on suuri merkitys myös lasten hyvinvointiin ja koulumyönteisyyteen.
Esi- ja alkuopetuksen sisällöt ja työtavat teemoittain joustavassa esi- ja alkuopetuksessa
Joustava esi- ja alkuopetuksen opiskelu on ryhmitelty neljän teeman alle. Alla oleviin taulukoihin on koottu teemojen alle sisällöt Äänekosken esiopetuksen ja perusopetuksen 1.-2. luokkien opetussuunnitelmista, alkuopetuksen osalta ympäristöopin oppiainesisällöistä.
Taito- ja taideaineiden ja uskonnon sisällöt toteutetaan teemojen sisällä sopivina ajankohtina kaupungin opetussuunnitelman mukaisesti. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan teemojen sisällä sopivien aiheiden yhteydessä ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Joka toinen vuosi toteutetaan Äänekosken kaupungin kulttuurisuunnitelman mukaista toimintaa. Lisäksi ajankohtaisia juhla- ja teemapäiviä voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä.
Teema 1 (alkusyksy): MINÄ YHTEISÖN JÄSENENÄ
|
esiopetus |
|
|
|
1.1 Minä yhteisön jäsenenä 1.2 Liikkuminen lähiympäristössä 1.3 Lähiympäristön tutkiminen |
-ryhmäytyminen -ryhmän yhteiset säännöt -lapsi ryhmän jäsenenä -turvallinen liikkuminen lähiympäristössä (sisällä ja ulkona) ja liikenteessä -lähiympäristön tutkiminen |
-hyvät tavat ja yhteiset säännöt -kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinen koskemattomuus -tunnetaidot; tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja ymmärtäminen -itsensä ja muiden arvostaminen -ruokailutavat -sääntöleikit -jalankulkijana liikenteessä -liikennemerkit -hätänumeroon soittaminen -puutarhan satoa -metsämarjat ja sienet -sään havainnointi ja kuvaaminen |
-hyvät tavat ja yhteiset säännöt -yhteistyö ja ryhmätyötaidot -omien vahvuuksien tunnistaminen ja vahvuuksien harjoittelu -sääntöleikit -pyöräilijänä liikenteessä -turvallinen liikennekäyttäytyminen -liikennemerkit -pellolta pöytään; kasvikset, viljat -ravinnon tuottaminen -elämän perusedellytykset -sään mukainen pukeutuminen |
Työtavat:
- leikki, toiminnallisuus ja draama
- tutustutaan, opetellaan ja luodaan yhteisiä sääntöjä
- sosiaalisten- ja tunnetaitojen harjoittelu
- positiivinen pedagogiikka
- tutkiva työtapa ja oppilaiden osallisuus oppimisessa
- yhteistoiminnalliset menetelmät
- tarjotintehtävät
- projektit ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
- tutustuminen lähiympäristöön
- kokemusperäinen oppiminen esim. tutustumalla syksyn satoon eri aistien avulla
- opitaan liikkumaan turvallisesti jalankulkijana ja pyöräilijänä
- tieto- ja viestintäteknologian käyttö
Teema 2 (syyslomasta kohti joulua): LAAJENEVA ELINPIIRINI
|
esiopetus |
|
|
|
2.1 Laajeneva elinpiirini |
LÄHIYMPÄRISTÖ -eskarilainen toimijana kouluympäristössä -tutustutaan johonkin lähiympäristön merkkihenkilöön tai kohteeseen (museo, kirjasto, Hiskin mökki) |
ÄÄNEKOSKI -kartan idea ja pihakartta tutustutaan -tutustutaan omaan kotiseutuun ja sen merkitykseen -elinkeinot - ammatit -yrittäjyys |
SUOMI -kartta -vuodenajat, kuukaudet -luonnon ominaispiirteiden ja ilmiöiden havainnointia |
Työtavat:
- leikki, toiminnallisuus ja draama
- tutkiva työtapa ja oppilaiden osallisuus oppimisessa
- positiivinen pedagogiikka
- aihekokonaisuuden liittäminen lapsen omaan kokemusmaailmaan
- yhteistoiminnalliset menetelmät
- tarjotintehtävät
- projektit ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
- vierailut lähiympäristön kohteisiin esim. museoon
- mahdollinen yhteistyö ympäristön eri toimijoiden kanssa
- tieto- ja viestintäteknologian käyttö
Teema 3 (alkuvuosi ennen talvilomaa): KASVAN JA KEHITYN
|
esiopetus |
|
|
|
|
3.1 Minä ihmisenä |
-itsestä huolehtiminen (liikunta, ruoka, vaatetus) -arjen tilanteissa toimiminen |
-säänmukainen pukeutuminen, erilaiset säät -vuodenajat, viikonpäivät, vuorokaudenajat -terveelliset elämäntavat -kehonosat, oman ikäkauden kasvu -arjen pieniä itsehoitotaitoja -elämän perusedellytykset |
-ihmisen elintoiminnot -tunnetaidot, itsensä ja muiden arvostaminen -mielen hyvinvointi -turvataidot -arjen pieniä itsehoitotaitoja -terveelliset elämäntavat ja hyvinvointi |
Työtavat:
- leikki, toiminnallisuus ja draama
- sosiaalisten- ja tunnetaitojen harjoittelu
- positiivinen pedagogiikka
- tutkiva työtapa ja oppilaiden osallisuus oppimisessa
- projektit ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
- yhteistoiminnalliset menetelmät
- tarjotintehtävät
- liikunta, ravinto ja terveelliset elämäntavat osana lapsen arkea
- tieto- ja viestintäteknologian käyttö
Teema 4 (talvilomasta kesää kohti): KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA
|
esiopetus |
|
|
|
|
4.1 Ympäristökasvatus |
-luodaan pohjaa kestävälle elämäntavalle: lajittelu, ympäristöstä huolehtiminen, kohtuullinen kuluttaminen |
-elollinen ja eloton luonto -kasvin kasvattaminen siemenestä ja hoito -omista ja yhteisistä tavaroista huolehtiminen -kierrätys, lajittelu, luonnonsuojelu -lähiympäristön siisteydestä huolehtiminen -retket lähiympäristöön |
-tutuimmat eliöt ja niiden elinympäristö (piha, niitty, pelto, metsä) -ravintoketju -veden kiertokulku -kierrätys, lajittelu, luonnonsuojelu -lähiympäristön siisteydestä huolehtiminen -vastuu ympäristöstä ja luonnosta -retket lähiympäristöön |
Työtavat:
- leikki, toiminnallisuus ja draama
- positiivinen pedagogiikka
- tutustutaan toiminnallisesti kierrätykseen ja kestävään elämäntapaan
- aihekokonaisuuden liittäminen lapsen omaan kokemusmaailmaan
- tutkiva työtapa ja oppilaiden osallisuus oppimisessa
- projektit ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
- yhteistoiminnalliset menetelmät
- tarjotintehtävät
- retket lähiympäristöön
- kasvatetaan siemenestä kasvi ja tutustutaan sen hoitamiseen
Arviointi
Esiopetuksen opetussuunnitelman (2014) mukaan arvioidaan kunkin lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista. Seurannan kohteena ovat lapsen työskentely, käyttäytyminen ja oppimisen edistyminen eri tiedon ja taidon aloilla. Arvioinnin avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Jokaiselle lapselle laaditaan oma esiopetuksen oppimissuunnitelma.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) sanotaan, että oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin.
Vuosiluokkiin sitomattomassa esi- ja alkuopetuksessa varsinainen vuosiluokan mukainen lukuvuosiarviointi tehdään toisen vuosiluokan keväällä. Vuosiluokkiin sitomattoman opetussuunnitelman mukaisesti lapsen yksilöllistä edistymistä ja oppimista seurataan jatkuvasti havainnoiden ja lapsen omaa itsearviointitaitoa kehittäen. Arvioinnin keskeinen apuväline äidinkielen ja matematiikan osalta ovat arviointipuut. Niissä lapsi etenee tavoitteiden mukaisesti kohti toisen ja kolmannen luokan välistä nivelvaihetta, johon mennessä toisen vuosiluokan mukaiset tavoitteet tulisi saavuttaa. Muissa oppiaineissa (ympäristö -ja luonnontieto, uskonto/elämänkatsomustieto, kuvataide, liikunta, musiikki) edetään yleisen opetussuunnitelman sisältöjen mukaisesti.
Ensimmäisen vuosiluokan keväällä varsinaisen lukuvuositodistuksen sijaan tehdään äidinkielen, matematiikan ja käyttäytymisen osalta arviointi siitä, missä kohdassa lapsi on vuosiluokkiin sitomattomalla opinpolullaan menossa.
Arviointipuut
Vuosiluokkiin sitomattoman esi- ja alkuopetuksen äidinkielen ja matematiikan arvioinnissa käytetään Wilmassa täytettäviä arviointipohjia eli arviointipuita. Niiden tavoitteet alkavat esiopetuksen opetussuunnitelman tavoitteista edeten kakkosluokan nivelvaiheen tavoitteisiin. Lapsen itsearviointia varten arviointipuut tulostetaan, jolloin hän pääsee itse konkreettisesti värittämään saavuttamansa tavoitteet. Oppimisprosessin aikana lapsi arvioi tavoitteiden saavuttamista yhdessä opettajan kanssa. Jokainen lapsi etenee tavoitteissaan yksilöllisesti ja värittää osatavoitteita edistyessään, arviointipuut täydentyvät näin vähitellen. Huoltajat pääsevät seuraamaan lapsensa tavoitteiden saavuttamista Wilmassa. Arviointipuut ovat myös arviointikeskustelujen pohjana.
LUKEMISEN ARVIOINTIPUU
- Osaat tehdä johtopäätöksiä lukemastasi
- Löydät lukemastasi tarvittavia tietoja (tieto+ satu+ runo)
- Luet ja ymmärrät erilaisia tekstityyppejä
- Luet kokonaisia kirjoja
- Luet juonellisia tarinoita
- Luet lyhyitä virkkeitä
- Luet sanoja
- Luet tavuja
- Osaat nimetä pienaakkoset ____/ 29
- Osaat nimetä sana loppuäänteen ____/ 20
- Osaat nimetä sanan alkuäänteen _____/ 20
- Osaat nimetä pienaakkoset ___/ 20
- Osaat kirjain-äännevastaavuuden
- Osaat nimetä suuraakkoset ____/ 29
- Ymmärrät, että puheen voi jakaa sanoihin, tavuihin ja äänteisiin
- Osaat riimitellä
- Osaat yhdistää tavuja sanoiksi kuullun perusteella
- Osaat kertoa juonellisen tarinan kuvista
- Tunnistat tuttuja nimiä ja sanoja
- Tunnistat oman nimesi
KIRJOITTAMISEN ARVIOINTIPUU
- Osaat laatia kirjoitelman valitsemastasi aiheesta.
- Käytät selkeitä virkkeitä ja kerrontasi on sujuvaa.
- Käytät virkkeissä isoa alkukirjainta ja sopivaa lopetusmerkkiä.
- Osaat kirjoittaa lyhyen juonellisen tarinan kuvan avulla.
- Osaat kirjoittaa oikein äng-äänteen
- Käytät isoa alkukirjainta tutuissa erisnimissä
- Osaat käyttää sanavälejä
- Kirjoitat lyhyitä virkkeitä
- Kirjoitat tavuittain sanoja pienaakkosilla
- Osaat kirjoittaa pienaakkoset ___/ 29
- Kirjoitat sanoja
- Kirjoitat tavuja
- Osaat kirjain-kirjainmerkkivastaavuuden
- Osaat kirjoittaa suuraakkosia ___/ 29
- Osaat tavuttaa sanoja
- Osaat kirjoittaa mallista sanoja
- Osaat kirjoittaa oman nimesi
- Harjoittelet kirjainmuotoja
- Olet kokeillut leikillistä kirjoittamista käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen
MATEMATIIKAN ARVIOINTIPUU
- Osaat kellonajat 15 minuutin tarkkuudella
- Osaat yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0-100
- Osaat laskujärjestyksen
- Osaat kertotaulut 0-5 ja 10
- Ymmärrät kertolaskun vaihdannaisuuden
- Osaat laskea yhteen- ja vähennyslaskuja euroilla ja senteillä
- Ymmärrät kertolaskun käsitteen
- Osaat vertailla lukuja ja niiden ominaisuuksia
- Hallitset paikkajärjestelmän (ykköset, kymmenet, sadat)
- Hallitset lukujonotaidot alueella 0-100
- Osaat kellonajoista tasatunnit ja puolet tunnit
- Osaat päässälaskuja lukualueella 0-20
- Osaat kymmenylityksen yhteen- ja vähennyslaskuissa
- Hallitset laskutoimitukset lukualueella 0-20 ilman kymmenylitystä
- Osaat muuttaa laskutarinat matematiikan kielelle
- Osaat piirtää kuvan sanallisesta tehtävästä ja keksiä omia laskutarinoita
- Ymmärrät yhteen- ja vähennyslaskun yhteyden
- Osaat kymmenhajotelmat ja kymmeneen täydentämisen
- Osaat kaikki hajotelmat alueella 2-9
- Osaat järjestysluvut 1-10
- Hallitset lukujonon 0-10
- Ymmärrät käsitteet enemmän, vähemmän ja yhtä monta
- Hallitset lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden
- Osaat lukukäsitteen 0-10
- Hallitset lukumääriä erikseen laskematta lukualueella 0-5
- Ymmärrät lukumäärän säilyvyyden
- Ymmärrät yksi-yhteen-vastaavuuden
- Osaat luokitella, vertailla ja sarjoittaa konkreettisin välinein
Äänekosken paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu
Opetuksen järjestäjän mahdollistaessa eteneminen vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, tulee tämä opetuksen järjestämistapa kuvata paikallisessa opetussuunnitelmassa. Äänekosken paikallinen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän mukaisesti. Lainsäädäntö mahdollistaa myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämisen. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää voidaan käyttää oppilas- tai ryhmäkohtaisesti. Opinnoissa edistyminen pohjautuu silloin järjestelmään, jossa opiskelun tavoitteet on jaettu opintokokonaisuuksiin, jotka eivät muodostu lukuvuosista. Jaksojen laajuus voi vaihdella. Olennaista on, että eteneminen on tavoitteellista ja opetussuunnitelmaan pohjautuvaa.
Käytettäessä vuosiluokkiin sitomatonta opetuksen järjestelyä yksittäisen oppilaan kohdalla, oppilaalle on laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla oppilaan erityisluonne oppijana voidaan ottaa yksilöllisemmin huomioon. Oppimissuunnitelma seuraa oppilaan mukana ja täydentyy tilanteen mukaan esiopetuksesta perusopetuksen päättöluokalle asti. Oppimissuunnitelman käyttö ja hyödyntäminen mahdollistavat paitsi tukea tarvitsevien lasten paremman huomioon ottamisen, myös erityislahjakkaiden lasten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kasvuun, kehitykseen ja oppimistavoitteisiin. Suunnitelma sisältää myös arvion oppilaan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.
Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyönä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan konkreettisesti sopia kodin ja koulun vastuista oppilaan kehityksen tukemisessa ja antaa vastuuta myös oppilaalle itselleen. Vuosiluokkiin jakamattomassa järjestelmässä oppimissuunnitelma on samalla lapsen henkilökohtainen opinto-ohjelma.
Esi- ja alkuopetukseen on laadittu oma vuosiluokkiin sitomaton opetussuunnitelma, jossa on kuvattu opintokokonaisuuksittain opiskelu esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1-2. Tätä voidaan käyttää ryhmäkohtaisesti.
Äänekosken paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon suunnitelman soveltuvuus myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Tähän opetuksen järjestämistapojen kuvaukseen on sisällytetty pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio.
Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa voidaan loistavasti hyödyntää vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus
Etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta voidaan käyttää esimerkiksi vieraan kielen oppimisessa. Äänekosken perusopetuksen kieliohjelman mukaan mahdollisuutta A2 ja B2 -kielten etäyhteyksien avulla voidaan tarkastella vuosittain. Tällöin tulee arvioida oppimiseen, työjärjestyksiin, koulukyyteihin, opetus- ja valvontajärjestelyihin ja tekniikan toimivuuteen liittyvät seikat. Etäyhteyksin tapahtuvan opetuksen avulla voidaan opetus toteuttaa myös sellaisilla kouluilla, joilla ei oppilasryhmän vähimmäiskoko täyty kyseisenä lukuvuonna. Etäyhteyksin tapahtuvan opetuksen järjestäminen edellyttää hyvin toiminia tietoliikenneyhteyksiä ja hyviä AV-laitteistoja.
Joustava perusopetus Äänekoskella
Äänekosken joustava perusopetus järjestetään peruskoulun yhteydessä, kahdessa noin 10 oppilaan
ryhmässä, johon ohjataan luokkien 7–9 oppilaita. Luokat sijaitsee Koulunmäen yhtenäiskoululla ja Suolahden yhtenäiskoululla. Pääpaino on päättöluokkien oppilaissa. Ryhmän ohjaajina ovat erityisluokanopettaja sekä kasvatusohjaaja. Ryhmään voidaan ohjata oppilaita tuen tasosta riippumatta. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, mutta opetusjärjestelyt
poikkeavat perinteisestä. Ryhmän opetus järjestetään osaksi koulussa ja osaksi työpaikoilla tai muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Muita oppimisympäristöjä ovat erimuotoiset leirikoulut, opinto- ja työpaikkakäynnit, koulutuskokeilut tms. Opetussuunnitelman pohjalta muokataan koulussa ja työpaikoilla opiskeltavat oppimistehtävät ja sovitetaan ne kullekin oppilaalle sopiviksi. Ryhmän opetuksesta ja muusta toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluvat koulun rehtori, erityisluokanopettaja, kasvatusohjaaja sekä koulutoimen kuraattori. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä peruskoulun muiden opettajien ja työpaikoilla opiskelua ohjaavien kanssa. Yksilöllisin järjestelyin huolehditaan riittävästä oppilaanohjauksesta, erityisesti ammatinvalinnanohjauksesta, jolla pyritään varmistamaan toisen asteen jatko-opiskelupaikan
saaminen. Jokaisella oppilaalla on koulun päättyessä jatkosuunnitelma. Nivelvaiheen tueksi kehitetään tukitoimia yhteistyössä paikkakunnan tai alueen toisen asteen oppilaitosten sekä etsivän nuorisotyön kanssa.
Jopon opettaja ja kasvatusohjaaja vierailevat keväisin Äänekosken vuosiluokilla 7-9 kertomassa joustavan perusopetuksen toiminnasta oppilaille ja opettajille. Kaikki infotilaisuudessa olleet oppilaat saavat koteihin vietäviksi tiedotteen, jossa kerrotaan joustavasta perusopetuksesta ja kuinka ryhmään voi hakea. Kiinnostuneille oppilaille ja heidän huoltajilleen järjestetään info-ilta, jossa kerrotaan tarkemmin jopon toiminnasta ja sen jälkeen voi jättää hakemuksen. Kaikki hakijat haastatellaan (mukana myös huoltaja/t). Opiskelijavalinnat tehdään haastattelujen perusteella. Oppilaaksi ottamispäätöksen tekee rehtori. Nuoren oma halu sitoutua toisenlaiseen opiskelumuotoon on välttämätöntä. Olennaista on löytää valinnassa ne nuoret, joille tästä opiskelumuodosta voi perustellusti katsoa olevan hyötyä heidän tulevaisuutensa kannalta. Välttämätöntä on myös vanhempien myönteinen asennoituminen ryhmän opiskeluun. Valinnat pyritään tekemään huhtikuussa ja uuden luokan ensimmäinen yhteinen koulupäivä on toukokuussa.
Opettajan päävastuualueet ovat opettaminen, arviointi, pedagoginen vastuu, leirikoulut/retket, oppimistehtävien laadinta työpaikkaopiskelujaksoille, oppimissuunnitelmien tekeminen ja yhteistyö koteihin. Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki-ja neuvontatyöhön perehtynyt opetuksen järjestäjän nimeämä kasvatusohjaaja. Sekä opettaja että ohjaaja työskentelevät tiiviissä yhteistyössä itsenäisesti omilla vastuualueillaan oppilaiden hyvinvoinnin eteen.
Kasvatusohjaajan päävastuualueet ovat oppilaiden koulunkäyntiä ja elämänhallintaa vahvistavan toiminnan suunnittelu yhdessä opettajan kanssa sekä toiminnan toteuttaminen, työpaikkajaksojen suunnittelu ja ohjaaminen, työpaikkaverkoston kehittäminen, leirikoulut/retket, vierailujen järjestäminen, ammatinvalinnan suunnittelu yhdessä opinto-ohjaajan ja opettajan kanssa, yhteistyö koteihin, jatkoseuranta ja mukana oleminen oppimissuunnitelman teossa.
Työpaikoilla ohjauksesta vastaa työpaikan työntekijä, työpaikkaohjaaja, joka toimii oppilaan
opastajana ja tukena. Työpaikkojen kanssa tehdään sopimukset. Koulu perehdyttää työpaikkaohjaajat ohjaustehtävään. Työpaikalla suoritettavista oppimistehtävistä sovitaan työpaikan kanssa. Luokanopettaja ja kasvatusohjaaja vierailevat työpaikoilla ja seuraavat opiskelun toimivuutta. Työpaikkajakso arvioidaan erillisellä arviointilomakkeella.
Oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa koskevat määräykset sisältyvät lukuun 6.
Opetus erityisissä tilanteissa
Erityisesti sairaalassa annettavan opetuksen osalta opetussuunnitelmassa kuvataan, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessa jälleen omaan kouluun. Äänekosken perusopetuksen lapsen tai nuoren sairaalaopetuksesta huolehtii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalakoulu Kukkulan koulu.
Kukkulan koulu (sairaalaopetus)
Kukkulan koulussa järjestetään opetusta sairaalassa potilaana oleville oppilaille sekä muille erikoissairaanhoidossa oleville oppivelvollisille oppilaille, jotka eivät oman koulun järjestämistä tukitoimista huolimatta pysty käymään omaa kouluaan (sairaalaopetuksen tukijakso avohoidossa oleville lapsille ja nuorille). Lisäksi Kukkulan koulu tarjoaa ohjausta ja konsultaatiota koko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella.
Sairaalaopetusta annetaan erikoissairaanhoidon tutkimuksissa tai hoidossa (osasto- tai avohoidossa) oleville perusopetusikäisille lapsille ja nuorille. Poikkeustapauksissa myös perheneuvolan asiakkaina olevat alkuopetusikäiset oppilaat voivat saada tukijaksopaikan Kukkulan koulusta. Oppilaat tulevat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta. Opetus järjestetään ryhmä- tai yksilöopetuksena. Yksilöopetusta järjestetään tarpeen vaatiessa myös osastoilla. Opetuksen toteuttamistapa määritellään yhdessä hoidon kanssa. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaan tila ja jaksaminen sekä hoidon edellyttämät toimenpiteet. Osastohoidossa olevat lapset ja nuoret käyvät vointinsa mukaan sairaalakoulua. Oppilas säilyttää oman koulunsa oppilaspaikan koko sairaalaopetuksen ajan. Kukkulan koulun kouluvierailut ja oppituntien seuraamiset on aina sovittava erikseen.
Opetuksen lähtökohtana ovat yleiset perusopetukselle asetetut tavoitteet, sisällöt ja menetelmät. Opetus ja koulun arki edustavat oppilaalle normaalia elämää ja arjen realiteetteja sekä siten säilyttää siteet sairaalan ja hoidon ulkopuoliseen elämään. Sairaalakoulu ja hoito toimivat tiiviissä yhteistyössä. Osastohoidossa olevien oppilaiden opettaja toimii hoitotiimin jäsenenä ja pedagogisena asiantuntijana sekä yhteistyölinkkinä oppilaan omaan kouluun.
Sairaalaopetuksen tukijaksojen tarkoituksena on selkiyttää tai arvioida oppilaan oppimis- ja koulunkäyntitilannetta sekä yhteistyössä oppilaan oman koulun kanssa suunnitella tarpeelliset tukijärjestelyt siirtymävaiheessa sairaalaopetukseen ja sieltä takaisin oppilaan omaan kouluun. Tukijaksolla oppilas käy sairaalakoulua kotoa käsin. Sairaalakoulun konsultoiva erityisopettaja sekä oppilaan oma koulu tekevät ennen tukijakson alkamista tiivistä yhteistyötä. Tukijakson loppuvaiheessa sairaalakoulun erityisluokanopettaja on yhteistyössä oman koulun kanssa tai sen koulun kanssa, mihin oppilas siirtyy tukijakson päättyessä. Siirtymävaiheet suunnitellaan moniammatillisesti yhdessä oppilaan huoltajien kanssa.
Tukijaksopaikan saaminen edellyttää erikoissairaanhoidon hoitosuhteen lisäksi, että oppilaalle annetaan omassa koulussa tehostettua tai erityistä tukea sekä opiskeluhuollon tukea. Tukijaksolle hakeudutaan olemalla yhteydessä Kukkulan koulun konsultoivaan erityisopettajaan tai rehtoriin sekä täyttämällä Kukkulan koulun kotisivuilla oleva hakemuslomake. Tukijaksopaikkaa voi hakea koko lukuvuoden ajan. Tukijaksopaikan hakuvaiheessa kuullaan oppilasta, huoltajaa sekä oman koulun edustajia. Valintavaiheessa hakemustietoja käsitellään yhdessä opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden kanssa. Päätöksen tukijaksopaikan saamisesta tekee Kukkulan koulun rehtori. Tukijaksopaikan varmistuttua, oppilaan oman koulun rehtori tekee PoL 18§:n mukaisen hallinnollisen päätöksen opetuksen järjestämiseksi tukijakson ajaksi.
Koska opiskelujaksot Kukkulan koulussa vaihtelevat kestoltaan, sovitaan arviointiasioista kotikoulun ja Kukkulan koulun välillä koulusopimuspalaverissa jakson alkaessa. Oppilaan arviointi pyritään toteuttamaan hänen oman koulunsa/kuntansa opetussuunnitelman mukaisesti. Arviointi pohjautuu opetussuunnitelmassa tai HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Päättötodistus annetaan oppilaalle aina oppilaan oman koulun lomakkeella ja todistuksen allekirjoittaa oman koulun rehtori. Päättöarvioinnin suorittavat oman koulun ja sairaalakoulun oppilasta opettaneet opettajat yhdessä.