5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle opiskeluhuoltopalveluita palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36h §:ssä tarkoitettuna opiskeluhuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa lisäksi sen hyvinvointialueen, jonka alueella koulu sijaitsee, sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, järjestetään tarvittava opiskeluhuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.

Äänekosken paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Äänekosken perusopetuksessa tämä suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa:

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Kasvatustyö ja kurinpidollisten keinojen käyttö kuuluvat kaikille koulun aikuisille. Hyvinvoinnin lisääminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on oleellinen osa koulujen yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Jokainen koulu määrittelee tätä tukevat toimintamallinsa vuosittaisessa työsuunnitelmassaan.

Toimintasuunnitelmassaan koulujen tulee huomioida hyvän työrauhan ja työilmapiirin rakentaminen ja ylläpito sekä keinot oppilaiden ryhmäyttämiseksi toimivaksi luokkayhteisöksi. Kouluilla tulee suunnitella käyttöönsä sellaisia toimintatapoja, työvälineitä ja malleja, joita kaikki työyhteisön jäsenet pystyvät käyttämään ja niihin sitoutumaan. Koulujen tulee määritellä työssään keinot, joilla oppilaita osallistetaan koulun toimintaan niin, että oppilaat pääsevät aidosti vaikuttamaan koulujen hyvinvoinnin lisäämiseen ja ylläpitämiseen. Kouluilla tulee olla vuosittainen suunnitelma henkilökunnan perehdyttämiseksi työrauhaa edistäviin työtapoihin.

Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa siitä, että edellä mainitut velvollisuudet täyttyvät ja arvioi toimintaa vuosittain. Opetuksen järjestäkohtainen opiskeluhuollon ohjausryhmä tukee ja valvoo tätä työtä sekä huolehtii siitä, että koulujen työsuunnitelmassa on kirjattuna em. asiat.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä omat vastuunsa:

  • säännöllinen osallistuminen koulutyöhön
  • reilu ja arvostava suhtautuminen koulutovereihin ja koulun aikuisiin
  • yhteisten sääntöjen noudattaminen
  • toisten ihmisten loukkaamattomuus
  • työn ja työrauhan kunnioittaminen
  • sovituista tehtävistä huolehtiminen

Opettajalla on velvollisuus seurata oppilaiden kotitehtävien tekemistä ja tarvittaessa keskustella huoltajien kanssa, jos kotitehtävien tekemisessä on ongelmia. Opettajalla on mahdollisuus velvoittaa oppilasta jäämään tekemään läksyjä koulupäivän jälkeen enintään tunniksi. Näin voi toimia tilanteissä, joissa läksyjen tekemättä jättäminen on toistuvaa ja jatkuu huomautuksesta huolimatta. Näissä tilanteissa asiasta täytyy ilmoittaa huoltajalle.

Kasvatuskeskustelut

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen seuraamus koulun järjestyssääntöjen rikkomisesta. Koulukohtaisesti tulee sopia, että kouluilla on joku/jotkut kasvatuskeskusteluista huolehtivat aikuiset. Kasvatuskeskustelussa on suositeltavaa työskennellä työparina. Työparina voi olla se aikuinen, joka on ollut osallisena kasvatuskeskusteluun johtaneessa asiassa tai tilanteessa.

Kasvatuskeskustelun tärkein tavoite on yhteistyössä oppilaan kanssa löytää keinot ja tehdä suunnitelma ei-toivotun käyttäytymisen korjaamiseksi. Toivottavaa on, että kasvatuskeskustelu toteutetaan samana koulupäivänä, jolloin ei-toivottu käyttäytyminen tapahtui. Keskustelussa kuullaan kaikkia osapuolia. Keskustelu kirjataan Wilman lomakkeeseen. Kirjaamisesta vastaa kasvatuskeskustelun osallistunut koulun aikuinen. Lomake arkistoidaan koulun lähiarkistoon.

Kurinpidolliset keinot

Ennen jälki-istunnon antamista oppilasta on kuultava tilanteeseen johtaneesta rikkeestä.

Jälki-istunnon tavoite on oppilaan koulun sääntöjen vastaisen teon sovittaminen. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Jälki-istunnon tehtävän on liityttävä suoraan rangaistavaan tekoon. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus korjata ja sovittaa tekemänsä vahinko tai haitta. Jälki-istunto kirjataan Wilman lomakkeeseen. Kirjaamisesta vastaa jälki-istunnon antaja. Lomake lähetetään oppilaan huoltajan allekirjoitettavaksi ja tämän jälkeen arkistoidaan koulun lähiarkistoon.

Muissa kurinpidollisissa toimenpiteissä toimitaan perusopetuslain mukaan.

Koulujen lukuvuosittaisiin työsuunnitelmiin kuvataan koulukohtaiset järjestyssäännöt, kasvatuskeskustelumenettelyt ja kurinpidolliset toimenpiteet. Työsuunnitelmien hyväksymisen jälkeen ne ovat julkisia.

 

Mikäli kurinpidollisia toimenpiteitä joudutaan käyttämään toistuvasti, käynnistetään yksilökohtainen opiskelihuolto, joka kuvataan opetussuunnitelman luvussa 7. Näin voidaan toimia myös silloin, kun

  • käytetyt tukitoimet eivät ole riittäviä
  • asia on laadultaan sellainen, että se jo ensivaiheessa tarvitsee monitoimijuutta
  • oppilas tai huoltaja toivoo opiskeluhuoltoa.