Vuosiluokalla 7 syvennetään vl. 1-6 opittuja liikunnallisia perustaitoja, joita on listattu alla olevaan kaavioon.

tasapainotaidot	liikkumistaidot	käsittelytaidot
- pyörähtäminen - heiluminen - pysähtyminen - väistäminen - kieriminen - kääntyminen - venyttäminen - taivuttaminen - tasapainoilu	- käveleminen - juokseminen - loikkaaminen - hyppääminen - kiipeileminen - laukkaaminen - liukuminen - kinkkaaminen	- vierittäminen - heittäminen - potkaiseminen - iskeminen - työntäminen - pomputtaminen - kiinniottaminen - kierittäminen - potkaiseminen ilmasta - lyöminen ilmasta

S1 Fyysinen toimintakyky

Erilaiset liikuntalajit ovat välineitä motoristen perustaitojen harjoittamiselle ja opittujen taitojen soveltamiselle. Liikuntalajien valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja eri vuodenaikojen tarjoamat mahdollisuudet. Opetuksessa huomioidaan niin uudet kuin perinteisetkin liikuntalajit. Kyky toimia suomalaisessa liikuntakulttuurissa antaa oppilaalle mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastamiseen sekä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Teknologiaa käytetään hyväksi silloin kun sen käyttö on tarkoituksenmukaista.

Liikunnan opetuksen tulee sisältää ainakin seuraavia lajeja:

• Jää-, lumi- ja luontoliikunta
• Liikuntaleikit ja -pelit
• Erilaiset maila- ja pallopelit sekä niiden sovellukset
• Musiikki- ja tanssiliikunta
• Telinevoimistelu ja muut kehonhallintaa vaativat lajit
• Kehonhuolto, venyttely, liikkuvuusharjoittelu
• Uinti, vesipelastus ja vesiliikunta
• Voimaharjoittelu
• Laskettelu tai lumilautailu

Fyysisen toimintakyvyn seuraaminen on jatkuvaa ja pitkäjänteistä, jotta oppilas kykenee arvioimaan omaa kehitystään ja asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita toimintakykynsä parantamiseksi. Tässä apuna voidaan käyttää esim. vuosittaisia Move-mittauksia. Mittaustilanteessa oppilaita tulee ohjata omien tulosten arviointiin. Tulosten keskinäinen vertailu ei ole mittausten tarkoitus.

S2 Sosiaalinen toimintakyky

Liikunnallisten pari- ja ryhmätehtävien avulla oppilaat voivat harjaannuttaa ja arvioida omia sosiaalisia taitojaan. Myös opettaja voi omalla toiminnallaan ja oppilaantuntemuksellaan edesauttaa ryhmän toimintaa esimerkiksi tehtävien valinnoissa ja eriyttämisessä sekä joukkueiden muodostamisessa. Osallistuminen ja toisten kannustaminen ovat tärkeä osa liikuntakultuuriin kasvamista. Oppilaslähtöisten kilpailutapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen lisäävät oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kilpailullisissa tapahtumissa osallistumisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen.

Liikunnan opetuksen tulee sisältää ainakin seuraavia työtapoja/tehtäviä:

• Pari- ja ryhmätehtävät, joukkuepelit
• Toisen oppilaan avustaminen ja kannustaminen
• Vastuunottamista vaativat tehtävät
• Tehtävät, joissa oppilas yksin tai ryhmässä vastaa tehtävän järjestelyistä osittain tai kokonaan

S3 Psyykkinen toimintakyky

Leikinomaiset pelit ja kisat ovat osa koululiikuntaa. Useimpiin liikuntamuotoihin liittyy tulokseen tähtääminen, pisteen saavuttaminen tai peleissä maalin tekeminen. Tätä yhteiseen päämäärään pyrkimistä ja parhaansa yrittämistä voidaan harjoitella, korostamatta kuitenkaan kilpailullisuutta ja oppilaiden vertailua. Reilun pelin hengessä voidaan myös turvallisesti harjoitella voittamisen ja häviämisen kokemuksia ja niiden nostattamien tunteiden kohtaamista. Liikunnanopetuksen avulla voidaan myös harjoitella pitkäjännitteistä ponnistelua jonkin tavoitteen saavuttamiseksi.

Liikunnan opetuksen yhteydessä tulee antaa tietoa ainakin seuraavista asioista:

• Liikunnan merkitys kasvulle ja kehitykselle
• Liikuntaharjoittelun periaatteet
• Liikunnan harrastusmahdollisuudet lähiseudulla
• Toimintatavat eri liikuntamuodoissa