Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa
säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää
oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä13. Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä
päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu14. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa15.

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää
oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä16. Opetusryhmät muodostetaan siten, että
opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet17. Oppilaalla on oikeus saada
maksutta opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet.

Lisäksi oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä opiskeluhuolto sekä
laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut.18 Opiskeluhuollon järjestämistä ohjaa oppilas- ja
opiskelijahuoltolaki19. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön20. Oppilaalle on
annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria.
Ruokailutilanteen on oltava ohjattu.21

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa
eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun
henkilöön liittyvän syyn perusteella22. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä, että
ihmisillä on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja opetusaineistojen
tulee tukea tasa-arvolain toteutumista.23

Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuuteen liittyvät
säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietojen käyttöä,
julkisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset, tekijänoikeussäännökset sekä lasten kanssa
työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset.

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja eettisen perustulkinnan
ihmisoikeuksien merkittävyydestä24. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin,
jotka edellyttävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista. Näistä keskeisiä ovat Lapsen
oikeuksien sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen
yleissopimus eli ns. TSS-sopimus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus sekä Vammaisten henkilöiden
oikeuksien sopimus25. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi otetaan lisäksi huomioon YK:n
julistus alkuperäiskansojen oikeuksista26.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksen mukaan lasten
kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimuksen yleisperiaatteet, jotka ovat
yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja
kehittymiseen sekä lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten
kunnioittaminen. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen,
ruumiilliseen, henkiseen, hengelliseen, moraaliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen.

12 Valtioneuvoston asetus (422/2012)
13 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003)
14 Perusopetuslaki 3 a § (163/2022)
15 Perusopetuslaki 3 § 3 mom. (477/2003)
16 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
17 Perusopetuslaki 30 § 2 mom.