4. OPPILAANOHJAUKSEN TUNTIJAKO JA SISÄLLÖT 

Perusopetuksen alaluokilla oppilaanohjauksesta vastaa pääasiassa luokanopettaja. Yläkoulussa oppilaanohjaus on oma oppiaineensa, jonka tunnit on jaettu kaikille yläkoulun vuosiluokille. Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla oppilaanohjausta on 0,5 vuosiviikkotuntia ja yhdeksännellä luokalla yksi vuosiviikkotunti.  

Oppilas on ohjauksen piirissä jokaisessa opinpolkunsa vaiheessa. Koulunkäyntiä ja hyvinvointia seurataan jatkuvasti, ja oppilaalla sekä hänen huoltajillaan on käytettävissä oppilashuollollinen tuki kaiken aikaa. Eri vuosiluokilla ohjaus painottuu oppilaan kehitysvaiheen mukaisesti alkaen itsetuntemuksen kehittämisestä sekä oppimaan oppimisesta ja päättyen peruskoulun päättövaiheessa tulevaisuuden valintoihin.  

SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN  

6. luokka 

• opiskelutaitojen vahvistaminen 
• yläkoululaiseksi siirtymisen tukeminen 
• nivelvaiheen erityistarpeiden kartoittaminen oppilaan, huoltajan ja koulun näkökulmasta  

7. luokka 

• ryhmäytyminen 
• kasvaminen yläkoululaiseksi, vastuullisuuden kehittyminen 
• koulun käytänteisiin tutustuminen 
• oppimaan oppimisen taitojen hankkiminen 
• valinnaisaineiden valitseminen 

• työelämään tutustuminen (TET, taksvärkki)  

8. luokka 

• opiskelutaitojen ja itsetuntemuksen vahvistaminen 
• suomalaiseen koulutusjärjestelmään tutustuminen 
• tiedonhankintataitojen kehittäminen 

• työelämään tutustuminen (TET, taksvärkki)  

9. luokka 

• itsetuntemuksen ja –luottamuksen vahvistaminen  
• tulevaisuuden koulutusvaihtoehtojen kartoittaminen 
• harjoitus- ja yhteishaku 

• työelämätaitojen vahvistaminen (Yrityskylä) 
• työelämään tutustuminen (TET, taksvärkki) 
• yhteiskunnan ohjaus- ja tukipalvelujen tiedostaminen  

 

5. OHJAUKSEN TOIMINTATAVAT 

Luokkamuotoinen ohjaus  

Oppilaanohjauksen luokkatunneilla käsitellään kaikille yhteisiä ohjaukseen liittyviä asioita. 

Luokan yhteisillä tunneilla tehdään itsetuntemukseen liittyviä testejä, tutkitaan oppilaanohjauksen sisältöjä sekä suunnitellaan työelämään tutustumisjaksoja. Luokkatunnit antavat oppilaille ja opinto-ohjaajalle mahdollisuuden säännölliseen kohtaamiseen. Niiden avulla opinto-ohjaajan on mahdollista tehdä havaintoja ryhmädynamiikasta ja yksittäisen oppilaan toimimisesta ryhmässä.  

Henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus  

Oppilaalle tulee järjestää myös henkilökohtaista ohjausta. Tällöin oppilaan on mahdollista keskustella opintoihinsa, valintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä asioista. Oppilas saattaa tarvita tiedon ja neuvojen lisäksi henkilökohtaista ohjauskeskustelua esimerkiksi päätöksenteon tueksi. Ammatillinen ohjauskeskustelu onkin yksi tärkeimmistä opinto-ohjaajan työkaluista. Ohjauksen jatkuvuuden ja molemminpuolisen luottamuksen takia on tärkeää, että opinto-ohjaaja on helposti tavoitettavissa.  

Ohjausta voidaan järjestää myös pienryhmissä. Ryhmässä opitaan käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmän jäsenen yksilöllisiä kysymyksiä keskustellen ja yhteisesti ratkaisuja etsien. Pienryhmäohjauksen aiheena voivat olla esimerkiksi oppimaan oppimisen tukeminen, valintoihin liittyvät pohdiskelut tai pääsykokeisiin valmistautuminen.  

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus 

Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan niille 8. ja 9. luokan oppilaille, joiden katsotaan sitä tarvitsevan. Tarpeen arvioimisessa ja ohjaustoimien suunnittelussa käydään keskustelua oppilaan, huoltajan ja moniammatillisen verkoston kesken. Tehostettua henkilökohtaista ohjausta saavalle nuorelle tehdään päivittyvä henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma.  

Työelämäyhteistyö  

Työelämäyhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii omakohtaista tietoa ja kokemuksia eri ammattialoista, työelämästä ja yrittäjyydestä tulevaisuuden suunnittelun pohjaksi. Oppilaanohjauksella on tärkeä rooli yhteistyön suunnittelussa, jotta oppilaille muodostuisi realistinen kuva ammattialoista ja työelämästä ja TETillä olisi todellista merkitystä päätöksentekotilanteissa.  

Opetuksen järjestämissä koskevassa vuosittaisessa suunnitelmassa määritellään, miten yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan. Yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämään tutustumisjaksot (TET) ja yritysvierailut sekä yrittäjien kouluvierailut. Muuramessa tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä alueella on runsaasti yrittäjyystoimintaa, ja yrittäjät suhtautuvat suopeasti yhteistyöhön. Vuosittain järjestettävänä taksvärkkipäivänä jokaisella oppilaalla on mahdollisuus tehdä työtä valitsemassaan työpaikassa.  

Eri oppiaineiden opetukseen sisällytetään kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Tällaisia projekteja tehdään esimerkiksi yhteiskuntaopin ja äidinkielen tunneilla. Oppilaille tarjotaan yrittäjyyteen ja työssä oppimiseen liittyviä valinnaisaineita.  

Työelämään tutustumisjaksot (TET) muodostavat tärkeän osan yhteistyöstä. Seitsemännellä luokalla oppilaat tutustuvat yhden päivän ajan lähinnä huoltajiensa työhön. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset ovat TETissä viikon, jolloin he tutustuvat valitsemaansa työpaikkaan Muuramessa tai Jyvässeudulla. Oppilaat raportoivat TETistä ja jakavat kokemuksiaan eri ammattialoista oppilaanohjauksen tunneilla.  

Joitakin oppilaita ohjataan ajoittain työssä oppimisen jaksoille luokkaopetuksen sijaan, jos sillä uskotaan olevan myönteistä vaikutusta oppilaan kokonaistilanteen kannalta. Oppilaan on myös mahdollista osallistua ns. TEHO-TETtiin, jolloin hän tutustuu valitsemaansa alaan ammatillisessa koulutuksessa ja työskentelee sen jälkeen muutaman päivän alan yrityksessä. Näin oppilas voi saada mielikuvia realistisemman käsityksen jatko-opintopaikan valintaa varten. 

Kodin ja koulun yhteistyö 

Toimiva kodin ja koulun välinen yhteistyö on voimavara molemmille osapuolille. Sen edellytyksenä on kunnioitus ja luottamuksellisuus, ja toimiessaan se myös lisää näitä molempia. Huoltajien on saatava riittävästi tietoa nuoren koulunkäynnistä, koulun käytänteistä ja arvioinnista. He saattavat tarvita myös ohjausta nuoren kasvun tai oppimisen tukemisessa. On tärkeää huolehtia siitä, että keskusteluyhteys kodin ja koulun välillä säilyy koko yläkoulun ajan, jotta koulunkäynti sujuisi mahdollisimman hyvässä hengessä. 

Koulun toimijoiden on hyvä olla tietoisia siitä, mitä huoltajat ajattelevat ja toivovat yhteistyöltä. Yhteistyötapoja ovat mm. henkilökohtaiset keskustelut, vanhempainillat ja -vartit sekä Wilma. Huoltajien osallisuutta ohjaustilanteissa ja koulun toiminnassa pyritään kehittämään. 

Ennen yläkouluun siirtymistä 6.-luokkalaisten huoltajat tutustuvat yhdessä lapsensa kanssa uuteen kouluun. Kuudennen luokan keväällä vanhempainillassa ja kuudesluokkalaisten tutustumispäivänä tulevat tutuksi uusi luokka, luokanvalvoja ja koulun käytänteet. Tarpeen mukaan järjestettävissä huoltajan, oppilaan ja koulun välisissä tiedonsiirtopalavereissa pyritään kartoittamaan oppilaan yksilölliset tarpeet.  

Seitsemännellä luokalla luokanvalvoja tapaa oppilaan huoltajineen tutustumiskeskustelun (vanhempainvartin) merkeissä mahdollisimman pian koulun alettua. Vanhempainillassa ja koulun nettisivuilla vanhemmat saavat tietoa koulun arjesta ja oppilashuollon verkostosta. Kahdeksannella luokalla vanhempia kutsutaan kouluun kasvatukselliseen vanhempainiltaan ja luokkakohtaisia iltoja järjestetään tarpeen mukaan. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta tarvitseville laaditaan jatko-opiskelusuunnitelma.  

Yhdeksännellä luokalla järjestetään jatko-opintoilta, johon kutsutaan huoltajat nuorensa kanssa. Tilaisuudessa esitellään lähialueen toisen asteen ja valmentavaa koulutusta. Huoltajille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus tavata opinto-ohjaaja. Ohjauksella on tärkeä rooli esimerkiksi silloin, kun oppilas on epävarma tai hänen suunnitelmansa ovat ristiriidassa huoltajien toiveiden kanssa.  

Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa  

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tutustuminen aloitetaan kahdeksannella luokalla. Kahdeksasluokkalaiset tutustuvat lähialueen koulutukseen oppilaanohjauksen tunneilla. Toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat vierailevat mahdollisuuksien mukaan koululla esittelemässä opiskelumahdollisuuksia.  

Yhdeksännellä luokalla tehdään opintokäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin kuten Gradiaan. Mahdollisuuksien mukaan oppilaanohjauksen tunnilla käy esittelijöitä toisen asteen oppilaitoksista. Oppilaat tutustuvat Muuramen lukioon, ja lukion opo sekä opiskelijoita vierailee luokissa. Lukiossa järjestetään lukion ja yläkoulun yhteinen työelämäpäivä. Oppilailla on mahdollisuus tutustua muihinkin Jyvässeudun lukioihin ja oppilaitoksiin, kuten Jyväskylän palvelualan oppilaitokseen ja Jyväskylän kristilliseen opistoon.  

Oppilaitokset tiedottavat aktiivisesti omasta toiminnastaan ja opiskelumahdollisuuksista. Ne ottavat vastaan yksittäisiä oppilaita tutustumiskäynneille, järjestävät avointen ovien päiviä ja siirtopalavereja nivelvaiheissa.  

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa  

Ohjausyhteistyötä tehdään säännöllisesti oppilashuollon verkoston kanssa. (Ks. liitettä 3.) ja muiden toimijoiden kanssa.  

Nivelvaiheyhteistyö  

Nivelvaiheyhteistyön onnistuminen on tärkeää, jotta opinpolusta muodostuisi mahdollisimman ehyt ja turvallinen kokemus oppilaalle ja hänen huoltajilleen. Riittävä tiedottaminen ja yhteistyö oikeaan aikaan varmistavat, että edellytykset koulusta toiseen siirtymiseen ovat kunnossa. Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuoltotyöryhmän tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä silloin, kun kyseessä on tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva nuori.  

Siirtyminen alakoulusta yläkouluun Kuudesluokkalaiset ja heidän huoltajansa saavat tietoa yläkouluun siirtymisestä luokanopettajalta, oman koulun ja yläkoulun verkkosivuilta sekä vanhempainilloissa 6. ja 7. luokalla. Tarpeellista tietoa kerätään niin luokanopettajalta kuin alakoulun erityisopettajalta, jotka osallistuvat uusien 7. luokkien muodostamiseen. Luokkien toimivuuteen pyritään kiinnittämään mahdollisimman paljon huomiota. Kun oppilaat ja huoltajat tutustuvat kouluun, mukana ovat myös yläkoulun tukioppilaat, joilla on tärkeä rooli uusien koulun jäsenten perehdyttämisessä ja turvallisuuden tunteen luomisessa. 

  

Yläkoulussa 7. luokkien luokanvalvojat ja koulunkäynninohjaajat osallistuvat tiedonsiirtopalaveriin tarvittaessa. Opetuksen järjestämisen kannalta on tärkeää, että esimerkiksi oppilaan mahdolliset oppimisvaikeudet tai erityistarpeet ovat tiedossa. Syyslukukaudella luokanvalvojat tutustuvat oppilaaseen ja hänen huoltajiinsa vanhempainvartin merkeissä. Jokaiselle 7. luokalle järjestetään oma tsemppipäivä, johon luokan lisäksi osallistuu mm. luokanvalvoja, kuraattori ja nuorisotyöntekijöitä. 

Luokanvalvoja pitää omalle luokalleen Viestintä–kurssin, jonka tavoitteena on tutustua koulun käytänteisiin ja ryhmäytyä. Luokanvalvojalle tämä on hyvä tilaisuus tutustua omaan valvontaluokkaansa. 

Siirtyminen yläkoulusta jatko-opintoihin Yhdeksännellä luokalla oppilas päättää yhdessä huoltajansa kanssa, minne hän hakee opiskelemaan yläkoulun jälkeen. Oppilasta pyritään ohjaamaan mielekkäisiin ja realistisiin valintoihin, ja henkilökohtaista ohjausta tarjotaan niin usein kuin tarvitaan. Oppilaat ja huoltajat saavat tietoa yhteishaun etenemisestä ja opiskelumahdollisuuksista.  

Oppivelvollisuuslain mukaan oppilaan on haettava jatko-opintoihin, ja hän on oppivelvollinen 18 ikävuoteen saakka.  

Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien ohjauksessa tehdään moniammatillista yhteistyötä. Oppilaalle ja huoltajalle järjestetään tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Päivitetyt henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat ja HOJKSit toimitetaan seuraavaan oppilaitokseen. Koulukuraattori tai sosiaalityöntekijä ohjaavat Kelan nuoren kuntoutusrahaan mahdollisesti oikeutettuja oppilaita hakemuksen täyttämisessä. Oppilashuollon toimijat osallistuvat erityistä tukea tarvitsevien nuorten nivelvaiheen suunnitteluun yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa.  

Kesäkuussa yhteishaun tulosten selvittyä opinto-ohjaajat päivystävät koululla. He ottavat yhteyttä oppilaisiin, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa. Oppilaita ohjataan hakeutumaan jatkuvassa haussa vapaina oleviin koulutuspaikkoihin, oppisopimuskoulutukseen, valmentavaan koulutukseen, lisäopetukseen tai opistovuosi-koulutukseen. Opinto-ohjaaja on yhteydessä myös huoltajiin sekä etsivään nuorisotyöntekijään, jos nuori on jäänyt ilman opiskelupaikkaa tai ei ota paikkaa vastaan.  

Oppivelvollisuuslain mukainen jatko-ohjaus 

Opinto-ohjaajat seuraavat toisen asteen opintojen aloittamista ja mahdollista keskeyttämistä Valpas-järjestelmän avulla. Jos nuori keskeyttää opintonsa, toimitaan Muuramen kunnassa sovitun mallin mukaan.  

 

Maahanmuuttajaoppilaan ohjaus  

Maahanmuuttajaoppilaan ohjaus suunnitellaan moniammatillisesti oppilaan ja perheen tarpeiden mukaan. Koulun toimijoista keskeisimpiä ovat luokanvalvoja, erityisopettaja, suomi toisena kielenä -aineenopettaja sekä opinto-ohjaaja. Yhteistyössä oppilaan ja hänen perheensä kanssa he selvittävät oppilaan kielitaidon sekä opiskelun edellyttämät tiedot ja taidot. Opintojen alussa kartoitetaan tukitoimien tarve sekä mahdollisuus oman äidinkielen opiskeluun. Oppilaan koulunkäyntiä ja tulevaisuuden suunnittelua seurataan ja tuetaan koko opinpolun ajan. 

  

  

Ohjaus erityistilanteissa  

Oppilaan vaihtaessa koulua kesken lukuvuoden kiinnitetään erityistä huomiota tiedonsiirtoon. Rehtori keskustelee kouluun muuttavan oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa, ja oppilas tutustuu kouluun huoltajan kanssa etukäteen, mikäli mahdollista. Kouluun tulevalle oppilaalle pyritään valitsemaan mahdollisimman sopiva luokka. Opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja aineenopettajat selvittävät tulokoulusta saatujen tietojen ja oppilaan haastattelun perusteella mahdollisten tukitoimien tarpeen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai vaihtaessa luokkaa siirretään tietoa joustavan opinpolun jatkuvuuden turvaamiseksi. 

Erityistilanteita syntyy runsaista poissaoloista, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi sairastuminen, perheen pitkä ulkomaanmatka, urheilijan harrastuksen vaatimat harjoittelu- tai kilpailumatkat tai luvattomat poissaolot. Näissä tapauksissa huoltajan kodin ja koulun yhteistyö on ensisijaisen tärkeää. Oppilaan koulunkäyntiä suunnitellaan yhteistyössä hänen itsensä, huoltajan ja moniammatillisen ryhmän kanssa tarpeen mukaan. Koulussa noudatetaan poissaoloihin puuttumisen mallia.