Varhaiskasvatuksessa pidennetyn opetusvelvollisuuden tarvetta arvioidaan monialaisessa yhteistyössä. Huoltajien osallistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Huoltajien tulee hakea pidennettyä oppivelvollisuutta ja hakemukseen tulee liittää erityisasiantuntijan lausunnot, jotka puoltavat pidennettyä oppivelvollisuutta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee rehtori. Prosessi on kuvattu tarkemmin esiopetuksen opetussuunnitelmassa.

Perusopetuksen aikana luokanopettaja, erityisopettaja, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat pidennetyn oppivelvollisuuden tarvetta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee rehtori. Pidennetyn oppivelvollisuuden purkupäätöksen tekee rehtori.

Valinta opetuksen järjestämistavasta tehdään lapsen tuen tarpeen ja varhaiskasvatuksen aikana tapahtuneen kasvun ja kehityksen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamisessa on erityisen tärkeää pohtia koulunaloituspaikka, -aika ja -tapa, joka parhaiten palvelee lapsen etua ja hänen toimintakykynsä kehitystä ja oppimista. Koulun aloitusta suunniteltaessa on koottava yhteen kaikki se tieto, joka lapsesta on saatavilla häntä hoitavilta ja kuntouttavilta tahoilta (koti, varhaiskasvatus, terveydenhoito, erikoissairaanhoito, lapsen terapeutit). Siirtopalaveri koulun erityisen tuen piiriin käydään niiden asiantuntijatahojen kanssa, jotka lasta sillä hetkellä hoitavat ja joilla on koulunkäyntiin liittyvää olennaista tietoa. Huoltajan kanssa käydyissä keskusteluissa esitellään erilaiset tavat, joiden mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus voidaan järjestää ja miten se vaikuttaa lapsen jatko-opintojen aloitukseen.

Muuramessa pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat aloittavat koulutiensä päiväkodeissa. Kehitysvammaiset oppilaat voivat aloittaa myös esiopetuksen YPR-luokassa. Koulun ja perheen kanssa neuvotellaan jo päiväkotivaiheessa lapsen vaihtoehtoisista oppivelvollisuuden aloituspaikoista ja -tavoista. Tarkoituksena on löytää sellaisia vaihtoehtoja ja palveluita, jotka parhaiten tukisivat lapsen kouluvalmiuksien kehittymistä ja joissa lapsen etu toteutuu. Koulun voi aloittaa kaikilla laissa määritellyillä tavoilla. Esimerkiksi lapsi voi osallistua esiopetukseen päiväkodissa yhden tai kaksi vuotta eli aloittaa 5- tai 6-vuotiaana. Toisen esiopetusvuoden voi myös aloittaa yksilöllistetyssä pienryhmässä (YPR) tai Muuramen perusopetuksen 1.-2. -luokkien pienryhmissä. Myös ensimmäisen esiopetusvuoden jälkeen voi siirtyä YPR:ään, jos esiopetus alkaa 6-vuotiaana päiväkodissa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden kohdalla ensisijainen vaihtoehto on oppiaineittain opiskeleminen. Oppiaineiden yhdistäminen oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaminen osa-alueisiin tehdään tapauskohtaisesti tarpeen mukaan. Ypr-ryhmässä yksilöllistetään yleensä suurin osa oppiaineista.

Kun oppilas aloittaa koulun, rehtori tekee uuden erityisen tuen päätöksen. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden oppiaineen opiskelusta vapauttaminen tapahtuu samoin, kuin muillakin oppilailla, alaluku 7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen.