Vaihtoehdot
Vanhentaminen
Säteilylain 83. §:n mukaan säteilylähde voidaan varastoida palauttamatta tai luovuttamatta sitä, jos lähteen puoliintumisaika ja aktiivisuus on sellainen, että se voidaan turvallisesti vanhentaa. Tämä vaatii kuitenkin selvityksen STUKille. Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että varastointi täyttää turvallisuuteen ja säteilyltä suojautumiseen liittyvät lisävaatimukset. Vanhennettava säteilylähde pysyy myös merkittynä toiminnanharjoittajan turvallisuuslupaan, kunnes lähde on hävitetty kokonaisuudessaan.
Nordic Isotope -yrityksellä on lupa vanhentaa eli varastoida säteilylähteitä välivarastollaan, kunnes niiden aktiivisuus on vapauttamisrajan alapuolella. Kun säteilylähde siirretään välivarastolle, sille lasketaan varastointimaksu vanhentumisen ajaksi sekä käsittelymaksu hävityksen osalta. Toiminnanharjoittaja saa säteilylähteen siirtymisen jälkeen hävitystodistuksen ja voi sen perusteella poistaa säteilylähteen omasta turvallisuusluvastaan.
Palautus valmistajalle/ maahantuojalle
Vuonna 2018 voimaan tulleeseen Säteilylakiin on tullut umpilähteitä koskevia muutoksia. Säteilylain 76. §:n mukaan Suomeen saa tuoda tai siirtää vain sellaisen umpilähteen, jonka valmistaja on kirjallisesti sitoutunut ottamaan vastaan lähteen käytön päätyttyä tai jonka sisältämän radioaktiivisen aineen puoliintumisaika on sellainen, että lähde voidaan vanhentaa turvallisesti. Lain 75. §:n mukaan "umpilähde on poistettava käytöstä 83. §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla viimeistään, kun 40 vuotta on kulunut sen vaatimuksenmukaisuuden osoittamisesta".
Ennen vuotta 2018 maahan tuodut umpilähteet pitää nykyisin palauttaa maahantuojalle tai valmistajalle, jos sellainen on tiedossa. Jos alkuperäistä valmistajaa ei ole enää syystä tai toisesta olemassa, säteilylähteestä tulee tehdä STUKille esiselvitys. STUK on osa Kansainvälistä atomienergiajärjestöä (IAEA), jonka kautta sillä on hyvät kontaktit valmistajatietokantoihin ympäri maailmaa. Jos palauttaminen ei ole mahdollista, valtiolla on niin sanottu toissijainen huolehtimisvelvollisuus Suomessa säteilylähteiden vaarattomaksi tekemisessä (Säteilylaki 80 §). Tämä tarkoittaa, että jos säteilylähteelle ei löydy muuta paikkaa, se sijoitetaan valtion pienjätevarastoon.
Välivarastointi
Radioaktiivisen säteilylähteen välivarastoinnilla tarkoitetaan aikaa, jolloin Nordic Isotope huolehtii säteilylähteestä esimerkiksi ennen kuljetuksen järjestymistä valmistajalle tai kunnes lähde voidaan siirtää valtion pienjätevarastoon.
Välivarasto on säteilyltä suojaava betonibunkkeri, johon on pääsy vain luvitetuilla säteilytyöntekijöillä. Välivarastossa ei oleskella eikä tehdä töitä yhtään enempää kuin on pakollista. Säteilylähteistä otetaan kontrollipyyhintänäytteet tasaisin väliajoin. Välivarastossa on jo rakennusvaiheessa otettu huomioon mahdollinen vahinkotilanne, jossa kontaminaatiota tapahtuisi sallittua enemmän. Aina säteilylähteitä käsitellessä tulee pieni määrä säteilyä eli ympäristö kontaminoituu hieman. Määrät normaalissa toiminnassa ovat niin pieniä, ettei niistä ole vaaraa kenellekään. Vahinkotilanteessa säteilyn määrä ylittää säteilylain mukaiset raja-arvot. Nämä vaaratilanteet on otettu otettu huomioon siten, että tila on helppo puhdistaa, ja ilmanvaihtoa on tehostettu lisäsuodattimilla, jotta ympäristöön ei pääse radioaktiivisia aineita missään tilanteessa.
Loppusijoitus
Sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) on STUKin hallinnoima valtion pienjätevarasto, jonne on sijoitettu käytöstä poistettuja säteilylähteitä, joille ei ole löydetty mitään muuta sijoitusvaihtoehtoa. Tällaisia ovat lähteet, joita ei voi palauttaa maahantuojalle tai valmistajalle tai joita mikään muukaan toimija ei halua vastaanottaa. Myös niin sanotut orvot säteilylähteet, joiden alkuperä on tuntematon, päätyvät valtion pienjätevarastoon. Niitä tulee yleisimmin vastaan jäteasemilla tai virheellisinä toimituksina.
Suomessa on myös maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen geologinen loppusijoitusluola Posiva Onkalo Eurajoella. Onkalon rakentaminen on aloitettu vuonna 2004, ja siellä on siitä asti tutkittu maaperän sopivuutta geologiseen loppusijoitukseen. Kapselointilaitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2019. Posivan Onkalon myötä Suomi on ainoa maa, jolla tulee olemaan jo tällä vuosikymmenellä kestävä ratkaisu ydinjätteestä huolehtimiseen.
Teollisuudesta, tutkimuksesta ja sairaalatoiminnasta syntyvä ja loppusijoitettava radioaktiivinen jäte sekoitetaan usein ydinvoimalaitoksen korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen.
Ydinvoimaloista syntyy myös matala- ja keskiaktiivista radioaktiivista jätettä, muun muassa henkilöstön suojavaatetuksesta, laitteiden suodattimista ja käytöstä poistettavista laitteista.