04 Emootioiden ja kognition yhteyksiä

Tunteiden ja kognitiivisen toiminnan yhteyksiä

tähän kuva

Korostaa kognitiivista prosessointia: Emootio viriää, kun yksilö tietoisesti tai tiedostamattaan arvioi jonkin tapahtuman, ajatuksen tai havainnon merkitykselliseksi omien tavoitteidensa kannalta
Emootio itsessään ei aina johda tekoihin, mutta siihen liittyy keskeisesti valmius toimia ja panna alulle suunnitelmia
Emootiota voidaan ilmaista ilmeiden, äänensävyn, kielen ja käyttäytymisen välityksellä

Emootio

Fysiologinen näkökulma pelkoreaktiossa

amygdalan eli mantelitumakkeen rooli
autonomisen hermoston reaktiot kuten sympaattisen hermoston aktivoituminen
amygdalan rooli tarkentuu: kyky erotella neutraalit ärsykkeet uhkaavista, hidas ja nopea reitti pelkoreaktiossa, yhteys hippokampukseen ja muistiin
orientaatiorefleksi
evoluutiopsykologian näkökulma pelkoon lajia suojaavana reaktiona ja automatisoituneina pelkoina esim. käärmeet, korkeat paikat jne.
korkeampien aivoalueiden (otsalohko, aivokuori: assosiatiiviset alueet, aistiaivokuori/ tuntoaivokuori / sensorinen aivokuori) merkitys tulkinnan tekemisessä (liittyy samalla kognitiiviseen osa-alueeseen)
vireystilan kohoaminen pelkoreaktiossa
stressireaktion fysiologisen perustan yhdistäminen pelkoreaktioon (HPA-akseli: hypotalamus - aivolisäke - adrenaliinirauhaset / lisämunuaisen kuorikerros, hormonit: adrenaliini, kortisoli)
taistele- ja pakene -reaktio
tunnereaktion voi mieltää fysiologisena, tunnekokemuksen psyykkisenä
ymmärretään, että pelkoreaktiot ja pelkokokemukset syntyvät eri aivoalueiden yhteistyönä

Kognitiivinen näkökulma pelon tunteen selittämiseen

kognitiivisen arvion / tulkinnan merkitys pelon tunteen synnylle ja pelkoreaktioille (esim. sisäiset mallit erilaisista pelon kohteista)
kognitiivinen tilannearvio: primaari- ja sekundaariarvio vaikuttaa siihen, millaisia fysiologisia reaktioita syntyy ja fysiologiset reaktiot vaikuttavat toisaalta subjektiivisen tunnekokemuksen syntyyn
aikuisilla aivojen kehittyneisyys mahdollistaa kognitiivisen arvioinnin paremmin, kun taas lapsilla tunnereaktiot voivat olla automatisoituneempia
skeeman ja mahdollisesti havaintokehän sovellusta, esim. pelokkaana tarkkaavaisuus suuntautuu herkemmin uhkiin.
pelkoreaktion syntyminen ei aina vaadi ulkoista ärsykettä vaan voi syntyä muistojen pohjalta esim. yksilön aiempi kehityshistoria
tiedostamattomien, implisiittisten ja tietoisten, eksplisiittisten muistojen vaikutus pelon syntyyn
tietoinen, kognitiivinen tunteiden säätely esim. ilmeiden säätely, tietoisen ajattelun ja tarkkaavaisuuden suuntaamisen avulla pelon hallinta, tietoinen toiminnanohjaus
esimerkkinä mielenterveyden ongelmista fobiat ja paniikkihäiriöt