Kysymys – väite – perustelu

• Taitavat opiskelijat jäsentävät tietoa usein argumentatiivisesti eli väitteiden ja perustelujen ketjuina.
• Kysymys–väite–perustelu-tekniikka ohjaa tällaiseen ajatteluun.

Kysymys

• Mihin kysymykseen teksti/puhuja pyrkii vastaamaan?
• Kysymys otsikoi aiheen ja kertoo tarkastelutavan.

Väite

• Millaisen vastauksen teksti/puhuja antaa kysymykseen? Tiivistä ydinajatus.

Perustelut

• Miten vastausta on perusteltu tai millaiseen tietoon vastaus näyttäisi perustuvan?

Menetelmä soveltuu niin oppitunneille kuin erilaisten tekstien opiskeluunkin.

• Kysymykseen tarjotaan joskus monia vastauksia. Aiheesta syntyy silloin useita väitteen ja perustelujen ketjuja.
• Kysymyksen, väitteen ja perustelut voi tunnistaa mielessä tai niistä voi kirjoittaa muistiinpanoja.

Pariopiskelu

Kaksi opiskelijaa lukee saman lyhyehkön tekstin.
Lukemisen jälkeen toinen heistä miettii, mihin kysymykseen tekstissä pyritään vastaamaan.
Hän esittää kysymyksen parilleen, ja tämä yrittää vastata siihen.
Lopuksi vastaus tarkistetaan ja sitä täydennetään.
Opiskelijat lukevat toisen tekstin. Nyt kysyjästä tulee vastaaja ja vastaajasta kysyjä.

Miksi tämä toimii?
Kysymyksen tunnistaminen vaatii olennaisen erottamista epäolennaisesta.
Kysymys tiivistää tietoa ja toimii kertaamisen välineenä.
Vastaaminen edellyttää juuri opitun palauttamista mieleen.
Ääneen vastatessa joutuu muotoilemaan orastavan tiedon sanalliseen asuun.
Yhdessä opiskeleminen voi motivoida ja olla hauskaa.

Aktiivinen tai jäsennelty alleviivaus

Myös alleviivaaminen on tietoa muokkaavaa opiskelua, jos tietoa samalla jäsennetään.
Aktiivisessa alleviivaamisessa alleviivataan vain avainsanoja.
Tavoite on, että alleviivattuja sanoja on korkeintaan kolme peräkkäin.
Esimerkiksi värejä tai numerointia voi käyttää jäsentämisen apuna.

Miksi tämä toimii?
Lukija joutuu ajattelemaan lukemaansa.
Tietoa ei vain vastaanoteta, sitä myös jäsennellään.
Lukija tunnistaa tietoisesti asioiden välisiä yhteyksiä.
Tekstin rakenteen hahmottaminen auttaa jäsentämään tietoa.
Alleviivaten lukeminen ei vaadi kohtuuttomasti aikaa.
Avainsanojen avulla opitun kertaaminen on nopeaa.

Mieleenpalauttaminen

Opiskelua kannattaa jaksottaa siten, että jäsentely- ja mieleenpalauttamisvaiheet vuorottelevat.
Mieleenpalauttaminen tarkoittaa yritystä kerrata keskeiset asiat muistinvaraisesti.
Tämän voi tehdä esimerkiksi kysymysten avulla (ks. kysymys – väite – perustelu).
Käsitekartan tai miellekartan voi yrittää piirtää muistinvaraisesti uudelleen.

Miksi tämä toimii?
Mieleenpalauttaminen tehostaa oppimista.
Katso: Tutkimus mieleenpalauttamisesta
Mieleenpalauttaminen vaatii ajattelua. Tieto jäsentyy syvemmin.
Tiedon aukkokohdat paljastuvat. Sitä, mitä ei ymmärrä, ei pysty palauttamaan mieleen.

Muistisäännöt

Muistisäännöt helpottavat muistamista.

Esimerkki: Kognitiivinen toiminta on MAHKOT.
Muisti
Ajattelu
Havaitseminen
Kieli
Oppiminen
Tarkkaavaisuus

Miksi tämä toimii?
Tiivis mieltämisyksikkö on helppo muistaa.
Unohtuneet kohdat voidaan palauttaa mieleen päättelemällä.
Muistisäännön keksiminen itse on aktiivista ajattelua, joka jo sinänsä edistää asian muistamista.

Miellekartta

Miellekartta on monille tuttu opiskelumenetelmä.
Miellekartassa tietoa jäsennetään vapaasti keskussanan ympärille.
Hyvässä miellekartassa on vähän sanoja ja selkeä rakenne.
Miellekartta sopii erityisen hyvin ideointiin sekä laajojen kokonaisuuksien hahmotteluun.

Miksi tämä toimii?
Miellekartan tekeminen on helppoa. Visuaalisuus toimii muistivihjeenä.
Ajattelu ei aina etene suoraviivaisesti, ja miellekarttaa voi täydentää helposti.
Miellekartan on katsottu vastaavan hyvin sitä tapaa, jolla tieto on jäsentyneenä mielessä.

Käsitekartta

Käsitekartta on miellekarttaa kurinalaisempi.
Käsitekartta sopii erityisen hyvin tieteellisen tiedon jäsentämiseen.
Käsitekartta rakennetaan näin:

• Valitaan aihe. Poimitaan aiheeseen liittyvät keskeiset käsitteet.
• Käsitteet sijoitetaan käsitekartalle tiettyjä sääntöjä noudattaen:
• Yläkäsitteet ovat ylhäällä tai keskellä.
• Niistä alas- tai ulospäin kootaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen tason alakäsitteitä. Käsitteiden suhteet toisiinsa avataan kirjoittamalla käsitteitä yhdistäville viivoille tukisanoja.

Miksi tämä toimii?

Visuaalinen muoto toimii muistivihjeenä.
Ponnistelu kokonaisuuden jäsentämiseksi tuottaa eheämpiä sisäisiä malleja, joiden mieleen-
palauttaminen on helpompaa kuin irralliseksi jääneen tiedon.