Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
Dynaaminen suhde yksilön sisäisten tarpeiden sekä ulkoisten kohteiden ja ympäristön välillä. Sitä ei siten nähdä vain yksilön sisäisistä tarpeista kumpuavana, vaan se sisältää myös yksilön itselleen asettamia tai toisten ihmisten asettamia tavoitteita.
Kahden kognitiivista toimintaa vaativan tehtävän samanaikaista suorittamista (esimerkiksi autolla ajaminen ja tekstiviestin kirjoittaminen tai opetuksen kuuntelu ja viestien lukeminen).
Muistin osa, jossa ihminen voi käsitellä pienehkön määrän (kahdesta viiteen) asioita lyhyen ajan.
Opiskelija noudattaa mahdollisimman johdonmukaista ja tavoitteellista opiskelutapaa.
Pyritään hyvään suoritukseen, mutta tulkitaan suoritustilanteet stressaaviksi, sillä pelon ja ahdistuksen hallitseminen vaatii voimavaroja. Ahdistusta pyritään vähentämään asettamalla tietoihin ja taitoihin nähden hyvin matalat suoritustavoitteet.
Toiminta keskittyy tehtävän kannalta epäolennaiseen toimintaan. Opiskelija tulkitsee omaa käyttäytymistään luomalla selityksiä mahdollisten epäonnistumisten varalle.
Yksilön käsityksiä omasta osaamisestaan, pätevyydestään.
Edward Decin ja Richard Ryanin teoria, joka selittää ihmisen motivaatiota. Teorian mukaan ihminen on aktiivinen toimija, joka pyrkii toteuttamaan itseään ja valitsemaan itselleen päämääriä.
Osa itsemääräämisteoriaa. Tällä tarkoitetaan kokemusta hyvästä ja turvallisesta vuorovaikutuksesta muiden kanssa. Edistää ihmisen motivaatiota.
Ihmisen tarve itse vaikuttaa omaan toimintaansa. Edistää ihmisen motivaatiota.
Yhdessä opiskeltaessa opiskelua säädellään myös yhdessä, mm. motivaation, emootioiden ja kognitioiden osalta. Yksilöt auttavat toisiaan oppimistavoitteiden saavuttamisessa.
Tietoisuus omista ja muiden kognitiivisista toiminnoista. Tämän avulla ihminen osaa kehittää omaa opiskeluaan ja ajatteluaan.
Opiskelija opiskelee ilman selkeitä tavoitteita ja keskittyy lähinnä tiedon toistamiseen ja mieleenpainamiseen.
Opiskelija on suunnitelmallinen ja johdonmukainen opiskelija, joka hallitsee ajankäytön ja joka yhdistää suunnitelmansa joko pintasuuntautuneeseen tai syväsuuntautuneeseen lähestymistapaan.
Yksilöiden erilaisia tapoja tulkita, selittää ja arvioida omaa kognitiivista toimintaansa ja (tiedonkäsittelyä) ja kognitiivisia taitoja (tiedonkäsittelyn taitoja).
Opiskelijalla tavoitteena menestys opinnoissa, vahva usko omaan pätevyyteen. Epäonnistumisia selitetään ulkoisilla tekijöillä.
Opiskelija pyrkii hyvään suoritukseen, mutta tulkitsee suoritustilanteet stressaaviksi. Asettaa tietoihinsa ja taitoihinsa nähden matalat tavoitteet välttääkseen epäonnistumisen. Menestyminen opiskelussa tuo tyydytystä ja vähentää ahdistusta.
Sisältää fyysisen oppimisympäristön (esim. luokkahuone tai urheilukenttä), oppiaineen (tai muun opiskeltavan asian), oppimistilanteessa käytetyt opetus- ja opiskelumenetelmät, ilmapiirin, toiset ihmiset oppimistilanteessa, sekä koko oppimiskulttuurin.
Huomion kiinnittäminen tarkasteltavaan asiaan. Keskittyminen.
Uudet opittavat ja koettavat asiat rakentuvat aiemmin opittujen ja koettujen perustalle.
Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
