Juttuja Nivalan lukiosta
Lukion ykköset ryhmäytyivät Vinnurvassa
"Vihdoinkin!" – Nivalalainen Jonna Vähäsöyrinki jatkaa pitkään odotettujen ylioppilasjuhlien kautta kohti juristin uraa
NY Semifinaali Jyväskylässä 19.2.2020
Tiedeleirillä hiukkasfysiikkaa ja muuta hauskaa
(Nivala-lehti 7.2.2019)
Lukion sählyturnauksessa maat ottivat yhteen
Nivala-lehti 31.1.2019
Vapaaehtoistyö osaksi lukio-opiskelua
Lukiolaiset palasivat koulun penkeille 10.8. virkeinä ja levänneinä. Laskeutuminen koulutyöhön oli kuitenkin pehmeä, kun ensimmäiset oppitunnit oli korvattu vapaaehtoistyön esittelyllä. Paikalla olivat Anitta Anunti ja Regina Kahlos Alva-hankkeesta (alueellisen vapaaehtoistoiminnan palvelurakenteen kehittäminen). He olivat kertomassa hankkeestaan ja vapaaehtoistyöstä yleisesti. Esittelylle oli myös opiskeluun pohjautuva syy: alkavana lukuvuotena lukiolaisten on mahdollista suorittaa valinnaisena vapaaehtoistyön kurssi. Kurssi sisältää 32 h mieleistä vapaaehtoistyötä sekä työn arviointia ja yhteistä pohdintaa palautetunneilla.
Lyhykäisyydessään vapaaehtoistyö on palkatonta, yleishyödyllistä ja ennen kaikkea vapaaehtoista. Se ei vaadi mitään erityistaitoja: kuka vaan pystyy vapaaehtoistyöhön ja työskentelytavan voi valita täysin omien taitojen ja kiinnostusten perusteella. Moni saattaa pohtia, mikä järki on tehdä työtä ilman palkkaa. Silti lähes puolet suomalaisista harjoittaa jonkinlaista vapaaehtoistyötä. Työmuotoja voi olla esimerkiksi seurana tai ystävänä toimiminen, vanhusten ulkoilutus, tapahtumien järjestäminen, ryhmien tai kerhojen ohjaaminen, lipaskerääminen tai vaikka naapurin auttaminen. Myös erilainen yhdistystoiminta on hyvin yleistä, kuten kuuluminen vaikka MLL:ään, 4H:hon tai Pelastakaa lapset Ry:hyn.
Lukiolaisista löytyy jo valmiiksi vapaaehtoistyöläisiä. Edellisen parin vuoden aikana osa lukiolaisia on käynyt vanhainkodeissa vierailulla viihdyttämässä vanhuksia. Moni kuuluu myös partio-toimintaan tai ohjaa joukkueita ja kerhoja. Esimerkiksi abivuottaan aloittava Riikka Laitila valmentaa lasten jalkapallojoukkuetta. Hänen vapaaehtoistyöhönsä kuuluu harjoitusten vetäminen kahdesti viikossa sekä turnauksissa käyminen. Hän päätyi työhön jalkapalloa pelaavan isosiskonsa kautta, ja toki hänen oma taustansa jalkapalloilijana vaikutti valintaan.
Vapaaehtoistyö ottaa aikaa, vaivannäköä ja sitoutumista sekä vaatii irtautumista itsekeskeisyydestä. Se myös kuitenkin antaa paljon enemmän kuin voisi kuvitella. Vapaaehtoistyö on lähes poikkeuksetta merkityksellistä ja mielekästä. Motivaatio työhön kasvaa, kun näkee, miten hyvä mieli joillekin ihmisille tulee auttamisesta. Henkilökohtaisia hyötyjä on myös itsetuntemuksen karttuminen, vuorovaikutustaitojen kehittyminen, työn ohella tapahtuva oppiminen ja tietysti uusien ihmissuhteiden luominen.
Vapaaehtoistyön aloittaminen voi olla parhaimmillaan monta elämää mullistava valinta. Mikäli kiinnostusta tai kysyttävää aiheesta jäi, Ylivieskan Akustiikassa järjestetään 5.9.2017 Yhdessä teemme enemmän –messut. Tapahtuma on ilmainen ja sopii koko perheelle. Tervetuloa paikalle!
(Julkaistu Nivala-lehdessä 16.8.2017)
Uskaltakaa yrittää, uskaltakaa epäonnistua
Tapasimme Valkeassa yrittäjä Asmo Salorannan, joka toimi yhtenä kilpailun tuomareista ja on Nuori yrittäjä -kilpailijoille mentorina. Hän on keksinyt laturin, joka ei kuluta sähköä valmiustilassa. Ajatus Salorannan keksintöön oli lähtenyt tavallisen laturin aiheuttaman tulipalon myötä. Kaksi vuotta meni kunnes Saloranta keksi ratkaisun ongelmaan. Suunnitelma oli liian hyvä jäädäkseen toteuttamatta. Salorannan mukaan parasta yrittäjyydessä on se, ettei uuteen aamuun herääminen ole tympeää vaan päinvastoin. Vaikeimmiksi asioiksi yrittäjyydessä Saloranta mainitsi toisia ihmisiä koskevat ikävät päätökset, kuten irtisanomiset. Yrittäjänä toimiminen ei Salorannan mukaan eroa muista töistä paljoakaan. Nykypäivänä oman yrityksen perustaminen tarkoittaa aivan eri asiaa kuin 50 vuotta sitten. Nykyään oma yritys on helppo perustaa, ja jos asia ei ota sujuakseen voi vain lyödä hanskat tiskiin ja yrittää jotain muuta. “Uskaltakaa yrittää, uskaltakaa epäonnistua”, Saloranta rohkaisee.
Kilpailuun osallistuneita yrityksiä oli paljon ja perjantaina paikan päällä niitä oli lähemmäs 30. Lukiolaiset saivat tehtäväksi käydä tutustumassa muutamiin nuorten perustamiin yrityksiin ja tällä tavoin kuulla erilaisista luomisprosesseista yritysten takana.
Ensimmäisenä katseemme kiinnittyi Momento-nimisen rannekelloyrityksen pöytään. Idean takana ovat taidokkaat Nuutti Liukko, Emilia Tölli, Samuel Kinnunen sekä Aapo Kupari. Saimme haastatteluun Liukon, joka avasi meille taustaa Momenton synnystä. Lähtiessään miettimään sopivaa tuotetta oli heille ensimmäiseksi tullut mieleen rannekello. Ajatus tyrmättiin, mutta jossain kohtaa se nousi taas esille. Lopulta he päätyivät valmistamaan rannekelloja. Koska rannekellomarkkinat ovat niin suuret, tarvitsivat he jotain, millä erottua joukosta. Tämän he keksivät onnistuvan lisäämällä kelloon jokin luonnonelementti, joten kellon valmistukseen käytetään koivua.
-Olen kurssilla oppinut enemmän kuin oppisin lukiossa vuoden aikana. Olen saanut myös enemmän rohkeutta puhua ihmisille, Liukko kertoo. Vaikka tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä hämärän peitossa, on Momento auttanut häntä oikean suunnan löytämisessä.
Ohittaessamme lahjakkaan Vilma Jumiskon pöydän oli meidän pakko pysähtyä ja pyytää häntä haastatteluun. Jumisko on luonut yksin Skabna-nimisen yrityksen, joka myy Lapista saadusta koirankarvalangasta valmistamiaan tuotteita, amigurumeja. Niille, jotka eivät ole koskaan kuullutkaan amigurumeista: ne ovat virkattuja tai neulottuja pehmoeläimiä tai muita hahmoja. Vaatii siis todellista taitoa valmistaa kyseisiä pehmoleluja, ja sitä jos jotakin Jumiskolta löytyy. Idea omien luomustensa markinoinnista ja yrityksen perustaminen lähti intohimosta virkkaamista kohtaan. Koirankarvasta tehtyä lankaa Jumisko saa Lapista, missä hänen perheensä omistaa mökin. Hänen mukaansa hankalinta oman yrityksen perustamisessa ovat olleet paperityöt, mutta niistä on selvitty opettajan sekä äiti Leenan avustuksella. Yrityksen hyviksi puoliksi Jumisko mainitsee työssäoppimisen ja rahan saannin. Hän suosittelee oman yrityksen perustamista niille, jotka ovat asiasta kiinnostuneet, koska siitä saa paljon kokemusta. Tulevaisuudessa Jumisko aikoo jatkaa yrityksensä pitoa sivutyönä.
Niin suuressa tapahtumassa kuin Nuori yrittäjä -kilpailun semifinaali on vaikea erottua joukosta edukseen. Siinä kuitenkin onnistuivat pyhäjokelaiset Saara Pehkonen, Meeri Kivimäki ja Milja Raitanen. Tyttöjen pöytä kiinnitti huomion herkullisilla leivonnaisillaan sekä ihastuttavilla yhdenmukaisilla asuillaan. 9-luokkalaiset tytöt olivat kehittäneet Unelma-yrityksen yhteisen mielenkiinnonkohteen, leipomisen, ympärille. Ajatus omien leivonnaisten myynnistä oli tullut heille heti ensimmäisenä mieleen eikä sen jälkeen ollut takaisin katsomista. Tytöt kertoivat pitävänsä siitä, kuinka omilla taidoilla pystyy tienaamaan rahaa. He suosittelevat oman yrityksen perustamista kaikille, jotka ovat valmiita uhraamaan myös vapaa-aikaansa yrityksen eteen. Hankaluuksia myynnissä oli tuottanut asiakkaiden saanti, mutta siitä tytöt olivat selvinneet ahkeralla mainostuksella. Herkut loihditaan koulun kotitaloustunneilla ja siinä heitä avustamassa toimii kotitalousopettaja Eini Moilanen.
-Tämä on ollut unelmanamme jo ala-asteelta asti. Aluksi kurssia ei meinattu edes järjestää koulussamme, mutta keräsimme siihen itse porukkaa, tytöt juttelevat.
Tulevaisuus on vielä nuorille yrittäjille epäselvä, mutta yrittäminen on yksi varteenotettava vaihtoehto.
Emma Peltomaa, Milla Tölli & Lea Laakkonen
(Julkaistu Nivala-lehdessä 19.1.2017)
Lainakirjoja ja leiriruokaa tarjolla lukion ykkösille
Nivalan lukion syyslukukausi on jo hyvässä vauhdissa ja ensimmäinen jakso koeviikkoineen on nyt takanapäin. Tuona aikana lukion toiminta ja erilaisten käytäntöjen sisäistäminen on tullut tutuksi uusille ykkösille.
Uudet ykköset ovat ensimmäisiä koko lukion historiassa, joiden ei tarvitse hankkia pakollisten kurssien kirjoja itse, eikä tämä tarkoita sitä, että vanhemmat tekisivät sen heidän puolestaan.
Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto edellyttää, että ensimmäisen vuoden opiskelijat joutuvat hankkimaan kaikki kirjansa uutena. Tämän takia Nivalan lukio antaa ykkösille äidinkieltä lukuunottamatta mahdollisuuden lainata kaikkien pakollisten kurssien kirjat koululta. Muista aineista poiketen kyseisen aineen kirjaa käytetään koko lukion ajan.
Kuitenkin valinnaisten aineiden kirjat opiskelija hankkii entiseen tapaan itse, eli kuten sanonta kuuluu: pappa betalar.
Ensimmäisen koeviikon lisäksi takanapäin on myös ensimmäisten luokkien yhteinen ryhmäytymisleiri Vinnurvan leirikeskuksessa. Leirin aikana ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsivät tutustumaan toisiinsa tutustumisleikkien, ulkoilun sekä aina yhtä laadukkaan ja luotettavan Vinnurvan ruuan merkeissä.
Vaikka uudet käytännöt saattavat hämmentää milloin ketäkin, ensimmäinen jakso saatiin kahlattua kunnialla läpi. Nyt ahkerilla opiskelijoilla onkin jo edessään uusi jakso ja sen mukanaan tuomat haasteet.
(Julkaistu Nivala-lehdessä 6.10.2016)