Uskonnolliset tilaisuudet
Uskonnolliset tilaisuudet Nakkilan yhteiskoulussa
Opetushallitus on antanut ohjeet koulujen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestäja tunnustuksellisuudesta.
Ylimpänä säädöksenä kaikkea opetusta koskee perustuslaki, jonka 11 § määrittää uskonnon ja omantunnon vapauden. Muut säädökset, kuten perusopetuslaki, ovat alemman asteisia täsmennyksiä, jotka eivät voi muuttaa perustuslain määräyksiä.
Opetushallitus on linjannut muistiossaan keväällä 2006 uskonnonvapautta koskevien säädösten vaikutusta koulutyöhön.
Perustuslaki (1.1.2000)
11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Uusittu uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1.8.2003. Samalla muutettiin perusopetuslain katsomusopetusta koskevia kohtia.
Uskonnonvapauslain 4 §:ssä selvitetään, miten lapsen asema määritellään. Opetuksen kannalta merkitystä on vain sillä, onko lapsi jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäsen vai ei. Lapsen uskonnollinen asema voi olla eri kuin hänen huoltajiensa. 15-vuotias voi itse huoltajan suostumuksella liittyä uskontokuntaan tai erota siitä, 12-vuotiasta ei voida ilman omaa suostumusta liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ottaa sellaisesta pois.
Opetus
Uskonnonvapauslain uusimisen myötä uskonnon opetus muuttui oman uskonnon opetukseksi, jonka opettajana voi toimia kuka hyvänsä kelpoisuuden omaava henkilö. Esimerkiksi evankelisluterilaisen uskonnon opettajan ei enää tarvitse kuulua kirkkoon. Ketään ei kuitenkaan voida pakottaa opettamaan uskontoa omantuntonsa vastaisesti.
Oppilas osoitetaan viran puolesta oikeaan opetusryhmään. Evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan jäsenet osoitetaan kyseiseen oman uskonnon opetukseen.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat oppilaat osoitetaan elämänkatsomustiedon opetukseen. He voivat myös pyynnöstä osallistua yleiseen uskonnon opetukseen.
Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat oppilaat voivat pyytää oman uskonnon opetuksen (vaaditaan 3 oppilasta saman koulutuksen järjestäjän eli yleensä kunnan alueella). He voivat myös valita yleisen uskonnonopetuksen. Mikäli nämä vaihtoehdot eivät tule kysymykseen, heille järjestetään korvaavaa opetusta tai he voivat pyynnöstä osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Korvaavan opetuksen sijasta he voivat osallistua oman uskonnollisen yhdyskuntansa järjestämään opetukseen. Korvaavaa opetusta tai oman yhdyskunnan opetusta ei arvostella oppilaan todistukseen, mutta lisätietoihin voidaan merkitä, miten poisjäävän katsomusopetuksen pakollinen tuntimäärä on korvattu.
Lisäksi oman uskonnon opetukseen saa osallistua oppilas, jonka kasvatuksen tai kulttuuritaustan mukaista opetus on, vaikka hän ei kuuluisi mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Uskonnon harjoittaminen koulussa
Koulun toimintaa koskee perustuslain määrittelemä uskonnon ja omantunnon vapaus. Kukaan ei ole myöskään koulussa velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, kuten jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai uskonnolliseen konserttiin. Opetushallitus on antanut asiasta valtakunnalliset ohjeet.
Perusopetuslaki 1998
Perusopetuslaki määrittelee opetuksen tavoitteiksi aiemman pitkän listan asemesta seuraavasti:
•tukea oppilaitten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen
•antaa elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja
•edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa
•edistää kouluttautumisen edellytyksiä
•turvata yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maassa.
Uusittu 13 § muutti elämänkatsomustiedon opetukseen osallistujien määrittelyä niin, että opetusryhmissä voi olla huoltajan pyynnöstä myös muita kuin uskontokuntiin kuulumattomia oppilaita.
Perusopetuslaki, uusi 13 §
"Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestäjälle osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.
Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät.
Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, oppilaan huoltaja päättää, minkä uskonnon opetukseen oppilas osallistuu.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynnöstä osallistua myös sellaiseen perusopetuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan."
Uskonnolliset tilaisuudet
Koulun uskonnollisten tilaisuuksien osalta todettiin uskonnonvapauslain käsittelyn yhteydessä, että koulun tulee huolehtia, että uskonnonvapaus toteutuu. Koulun tulee näin selvittää, osallistuvatko oppilaat päivänavauksiin, kirkkokäynteihin yms. uskonnollisiin tilaisuuksiin, joita koulussa järjestetään. Samalla todettiin eduskunnan valmistelutöissä, että yksittäinen uskonnollinen seikka kuten esimerkiksi virsilaulu kevätjuhlassa ei tee koko tilaisuudesta uskonnollista. Uskonnonharjoittamiseen ei silti voida velvoittaa osallistumaan.
Tämä edellyttää, että tilaisuuksien mahdollinen uskonnollisuus on tiedossa etukäteen ja kerrottu oppilaalle tai huoltajalle, jotta vapautusta osataan pyytää. On mahdollista esittää monenlaisia tulkintoja siitä, mikä on uskonnollista. Kuka päättää, mikä on uskonnonharjoittamista tai uskonnollista, josta pitäisi ennakkoon kertoa. Mitä tehdään, jos yhteistä näkemystä uskonnolliseksi luokiteltavasta toiminnasta ei löydy?
Opetuksen järjestäminen
Perusopetuslaki velvoittaa järjestämään opetuksen oppilaan ikäkausi ja edellytykset huomioon ottaen sekä muodostamaan opetusryhmät niin, että opetussuunnitelman tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Lisäksi on toimittava yhteistyössä huoltajan kanssa.
Arviointi
Oppilasarvioinnissa on erikseen määritelty kouluaikainen arviointi, jonka tehtävä on ohjata ja kannustaa, sekä peruskoulun päättöarviointi, jonka tulee olla yhtenäistä ja vertailukelpoista eri kouluissa. Uudet opetussuunnitelman perusteet kuvaavat hyvää osaamista elämänkatsomustiedossa viidennen luokan jälkeen. Myös peruskoulun päättöarvioinnin kriteerit koskettavat osaltaan kaikkien vuosiluokkien opetusta. On huomattava, että uudet säädökset mahdollistavat opetuksen järjestämisen myös vuosiluokkiin sitomattomasti, jolloin opetussuunnitelma voi sisältää vuosiluokkien oppimäärien sijasta erilaisia opintokokonaisuuksia.
30 § Oikeus saada opetusta
Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta.
Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.
Perusopetusasetus 5 § Korvaavan opetuksen järjestäminen
Oppilaalle, jolle ei perusopetuslain 13 §:n mukaisesti opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa tai joka on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.
Oppilas, joka osallistuu muuhun kuin koulun järjestämään oman uskonnon opetukseen tai jolla voidaan katsoa perusopetuslain 18 §:n 1 kohdan mukaisesti olevan joltakin osin ennestään perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, voidaan huoltajan pyynnöstä vapauttaa osallistumasta 1 momentissa tarkoitettuun opetukseen tai ohjattuun toimintaan. Oppilaan saaman opetuksen määrä voi tällöin alittaa 3 §:ssä säädetyn tuntimäärän.
6 § Päivänavaus
Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.
Väestötietolaki (11.6.1993 / 507) 26 § Tietojen luovuttaminen viranomaisille
Valtion ja kunnan viranomaisille luovutetaan niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Tuomioistuimessa ja yksittäisen hallintoasian käsittelyssä tarvittavat tiedot tulee hankkia viran puolesta, jollei rekisteröity ole asian vireille tultua viivytyksettä ilmoittanut toimittavansa itse tarpeelliset selvitykset, tai jollei muunlaiseen menettelyyn ole erityistä syytä.
Nakkilan yhteiskoulussa järjestetään vuosittain yllä olevassa tekstissä mainittuja uskonnollisia tilaisuuksia. Huoltajan pyynnöstä oppilas voidaan siis vapauttaa niistä. Tällöin oppilaalle järjestetään korvaavaa toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittanee useimmissa tapauksissa tehtävien tekemistä valvotuissa olosuhteissa. Oppilaan osallistumisesta yllä mainittuihin tapahtumiin ei lukuvuoden aikana erikseen pyydetä lupaa huoltajalta, vaan huoltajan tulee sopia käytännön toimista koulun rehtorin kanssa mahdollisimman pikaisesti.
Ylimpänä säädöksenä kaikkea opetusta koskee perustuslaki, jonka 11 § määrittää uskonnon ja omantunnon vapauden. Muut säädökset, kuten perusopetuslaki, ovat alemman asteisia täsmennyksiä, jotka eivät voi muuttaa perustuslain määräyksiä.
Opetushallitus on linjannut muistiossaan keväällä 2006 uskonnonvapautta koskevien säädösten vaikutusta koulutyöhön.
Perustuslaki (1.1.2000)
11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Uusittu uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1.8.2003. Samalla muutettiin perusopetuslain katsomusopetusta koskevia kohtia.
Uskonnonvapauslain 4 §:ssä selvitetään, miten lapsen asema määritellään. Opetuksen kannalta merkitystä on vain sillä, onko lapsi jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäsen vai ei. Lapsen uskonnollinen asema voi olla eri kuin hänen huoltajiensa. 15-vuotias voi itse huoltajan suostumuksella liittyä uskontokuntaan tai erota siitä, 12-vuotiasta ei voida ilman omaa suostumusta liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ottaa sellaisesta pois.
Opetus
Uskonnonvapauslain uusimisen myötä uskonnon opetus muuttui oman uskonnon opetukseksi, jonka opettajana voi toimia kuka hyvänsä kelpoisuuden omaava henkilö. Esimerkiksi evankelisluterilaisen uskonnon opettajan ei enää tarvitse kuulua kirkkoon. Ketään ei kuitenkaan voida pakottaa opettamaan uskontoa omantuntonsa vastaisesti.
Oppilas osoitetaan viran puolesta oikeaan opetusryhmään. Evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan jäsenet osoitetaan kyseiseen oman uskonnon opetukseen.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat oppilaat osoitetaan elämänkatsomustiedon opetukseen. He voivat myös pyynnöstä osallistua yleiseen uskonnon opetukseen.
Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat oppilaat voivat pyytää oman uskonnon opetuksen (vaaditaan 3 oppilasta saman koulutuksen järjestäjän eli yleensä kunnan alueella). He voivat myös valita yleisen uskonnonopetuksen. Mikäli nämä vaihtoehdot eivät tule kysymykseen, heille järjestetään korvaavaa opetusta tai he voivat pyynnöstä osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Korvaavan opetuksen sijasta he voivat osallistua oman uskonnollisen yhdyskuntansa järjestämään opetukseen. Korvaavaa opetusta tai oman yhdyskunnan opetusta ei arvostella oppilaan todistukseen, mutta lisätietoihin voidaan merkitä, miten poisjäävän katsomusopetuksen pakollinen tuntimäärä on korvattu.
Lisäksi oman uskonnon opetukseen saa osallistua oppilas, jonka kasvatuksen tai kulttuuritaustan mukaista opetus on, vaikka hän ei kuuluisi mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Uskonnon harjoittaminen koulussa
Koulun toimintaa koskee perustuslain määrittelemä uskonnon ja omantunnon vapaus. Kukaan ei ole myöskään koulussa velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, kuten jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai uskonnolliseen konserttiin. Opetushallitus on antanut asiasta valtakunnalliset ohjeet.
Perusopetuslaki 1998
Perusopetuslaki määrittelee opetuksen tavoitteiksi aiemman pitkän listan asemesta seuraavasti:
•tukea oppilaitten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen
•antaa elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja
•edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa
•edistää kouluttautumisen edellytyksiä
•turvata yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maassa.
Uusittu 13 § muutti elämänkatsomustiedon opetukseen osallistujien määrittelyä niin, että opetusryhmissä voi olla huoltajan pyynnöstä myös muita kuin uskontokuntiin kuulumattomia oppilaita.
Perusopetuslaki, uusi 13 §
"Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestäjälle osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.
Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät.
Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, oppilaan huoltaja päättää, minkä uskonnon opetukseen oppilas osallistuu.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynnöstä osallistua myös sellaiseen perusopetuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan."
Uskonnolliset tilaisuudet
Koulun uskonnollisten tilaisuuksien osalta todettiin uskonnonvapauslain käsittelyn yhteydessä, että koulun tulee huolehtia, että uskonnonvapaus toteutuu. Koulun tulee näin selvittää, osallistuvatko oppilaat päivänavauksiin, kirkkokäynteihin yms. uskonnollisiin tilaisuuksiin, joita koulussa järjestetään. Samalla todettiin eduskunnan valmistelutöissä, että yksittäinen uskonnollinen seikka kuten esimerkiksi virsilaulu kevätjuhlassa ei tee koko tilaisuudesta uskonnollista. Uskonnonharjoittamiseen ei silti voida velvoittaa osallistumaan.
Tämä edellyttää, että tilaisuuksien mahdollinen uskonnollisuus on tiedossa etukäteen ja kerrottu oppilaalle tai huoltajalle, jotta vapautusta osataan pyytää. On mahdollista esittää monenlaisia tulkintoja siitä, mikä on uskonnollista. Kuka päättää, mikä on uskonnonharjoittamista tai uskonnollista, josta pitäisi ennakkoon kertoa. Mitä tehdään, jos yhteistä näkemystä uskonnolliseksi luokiteltavasta toiminnasta ei löydy?
Opetuksen järjestäminen
Perusopetuslaki velvoittaa järjestämään opetuksen oppilaan ikäkausi ja edellytykset huomioon ottaen sekä muodostamaan opetusryhmät niin, että opetussuunnitelman tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Lisäksi on toimittava yhteistyössä huoltajan kanssa.
Arviointi
Oppilasarvioinnissa on erikseen määritelty kouluaikainen arviointi, jonka tehtävä on ohjata ja kannustaa, sekä peruskoulun päättöarviointi, jonka tulee olla yhtenäistä ja vertailukelpoista eri kouluissa. Uudet opetussuunnitelman perusteet kuvaavat hyvää osaamista elämänkatsomustiedossa viidennen luokan jälkeen. Myös peruskoulun päättöarvioinnin kriteerit koskettavat osaltaan kaikkien vuosiluokkien opetusta. On huomattava, että uudet säädökset mahdollistavat opetuksen järjestämisen myös vuosiluokkiin sitomattomasti, jolloin opetussuunnitelma voi sisältää vuosiluokkien oppimäärien sijasta erilaisia opintokokonaisuuksia.
30 § Oikeus saada opetusta
Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta.
Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.
Perusopetusasetus 5 § Korvaavan opetuksen järjestäminen
Oppilaalle, jolle ei perusopetuslain 13 §:n mukaisesti opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa tai joka on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.
Oppilas, joka osallistuu muuhun kuin koulun järjestämään oman uskonnon opetukseen tai jolla voidaan katsoa perusopetuslain 18 §:n 1 kohdan mukaisesti olevan joltakin osin ennestään perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, voidaan huoltajan pyynnöstä vapauttaa osallistumasta 1 momentissa tarkoitettuun opetukseen tai ohjattuun toimintaan. Oppilaan saaman opetuksen määrä voi tällöin alittaa 3 §:ssä säädetyn tuntimäärän.
6 § Päivänavaus
Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.
Väestötietolaki (11.6.1993 / 507) 26 § Tietojen luovuttaminen viranomaisille
Valtion ja kunnan viranomaisille luovutetaan niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Tuomioistuimessa ja yksittäisen hallintoasian käsittelyssä tarvittavat tiedot tulee hankkia viran puolesta, jollei rekisteröity ole asian vireille tultua viivytyksettä ilmoittanut toimittavansa itse tarpeelliset selvitykset, tai jollei muunlaiseen menettelyyn ole erityistä syytä.
Nakkilan yhteiskoulussa järjestetään vuosittain yllä olevassa tekstissä mainittuja uskonnollisia tilaisuuksia. Huoltajan pyynnöstä oppilas voidaan siis vapauttaa niistä. Tällöin oppilaalle järjestetään korvaavaa toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittanee useimmissa tapauksissa tehtävien tekemistä valvotuissa olosuhteissa. Oppilaan osallistumisesta yllä mainittuihin tapahtumiin ei lukuvuoden aikana erikseen pyydetä lupaa huoltajalta, vaan huoltajan tulee sopia käytännön toimista koulun rehtorin kanssa mahdollisimman pikaisesti.