Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Historia ja perinne

Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historiallisesta näkökulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eri ilmaisutapoja hyödyntäen. Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä lapsia kiinnostavia muita historiallisia tapahtumia, henkilöitä, kulttuureja ja kulttuuriperintöä. Tiedon lähteinä voidaan käyttää lähiyhteisön jäseniä, esineistöä ja ympäristöä sekä hyödyntää lasten huoltajien asiantuntemusta omasta kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös juhlaperinteitä, kertomuksia, perinneleikkejä ja vanhoja lauluja.

Yhteiskunta, media ja lapsen oikeudet


Lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätetään keskustelemalla heitä kiinnostavista lähiyhteisön ja yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Lasten kanssa tutustutaan mediaan ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti. Mediatarjonnan sisältöä ja todenmukaisuutta pohditaan yhdessä lasten kanssa. Opetuksessa tutustutaan lasten oikeuksiin hyödyntäen YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista. Lasten kanssa laaditaan ja kehitetään esiopetusryhmän sääntöjä. Samalla autetaan lapsia ymmärtämään, että yhteisön säännöt ovat ihmisten luomia sopimuksia. Lähiympäristöä hyödynnetään niin että lapsilla on mahdollisuus aitoon osallistumis- ja vaikuttamiskokemukseen.

Eettinen kasvatus

Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Kasvatus liitetään lasten arkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. Lapsia ohjataan tunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekä ratkaisemaan rakentavasti lasten keskinäisiä ristiriitatilanteita. Lasten kanssa pohditaan ystävyyttä ja toisten kunnioittamista, ilon ja pelon aiheita, tyttönä ja poikana olemiseen liittyviä oletuksia sekä oikean ja väärän erottamista. Yhteisten keskustelujen lisäksi luontevia tapoja eettiseen kasvatukseen antavat esimerkiksi roolileikit sekä sadut ja median kertomukset. Opetuksessa voidaan hyödyntää sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehittäviä opetusohjelmia ja materiaaleja.

Uskonnot ja katsomukset

Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa mui­den katsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Lapsia rohkaistaan erilaisten elämänkysymysten pohdintaan yhdessä toisten kanssa toimien. Samalla heidän valmiutensa ymmärtää uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sanoja ja käsitteitä vahvistuvat. Opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia.

Myrskylän osuus

Syksyllä 2015 Myrskylän esiopetuksessa järjestettiin kysely, jossa vanhempia, esiluokan henkilökuntaa ja lapsia pyydettiin listaamaan kolme tärkeintä asiaa esiopetuksessa. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi asiaksi nousivat vuorovaikutustaidot, erityisesti kyky toimia ryhmän jäsenenä.

Esiopetuksessa on tärkeää lapsen oma aktiivinen rooli ja samanaikaisesti merkitykselliseen asemaan nousevat vuorovaikutustaidot. Perusopetuksessa puhutaan ilmiöoppimisesta. Esiopetuksessa se tarkoittaa mm. toiminnallista oppimista yhdessä, keskustelua, osallistumista, keksimistä, oivaltamista ja rakentamista yhdessä. Paja- ja projektityöskentely, ryhmissä ja pareittain tekeminen ovat oppimisen tapoja, joissa myös vuorovaikutustaidot kehittyvät.

Kyky toimia ryhmässä, olla rohkeasti vuorovaikutuksessa, viestiä ja käyttää kieltä, kuunnella ja auttaa toista kehittyy keskustelevassa yhdessä tekemisen kulttuurissa. Esiopetuksessa aikuisen rooli on tärkeä myönteisen ja turvallisen ilmapiirin luomisessa. Aikuinen ohjaa lapsia toisen huomioon ottamisessa ja toimii oikeudenmukaisesti. Riitojen selvittely ja sopuisaan toimintaan pyrkiminen luovat viihtyisän ilmapiirin.

Tunnetaidot, hyvät käytöstavat, toisen kunnioittaminen ja arvostaminen ovat asioita, joita lapset monesti mallioppivat sekä kotona että kodin ulkopuolella. Vuorovaikutustaitojen oppimisessa tarvitaan vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Alkuluokkatoiminnassa, kummitoiminnassa sekä erilaisien teemapäivien yhteydessä toimitaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden luokkien oppilaiden kanssa.