4.5 Paikallisesti päätettävät asiat
Paikallisesti päätettävät asiat
Monipuoliset työtavat
Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan,
Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena
Paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa kuvattuja esiopetuksen arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan,
Paikalliseen opetussuunnitelmaan liitetään esiopetuksen yhteiset tavoitteet, jotta esiopetuksen yhtenäisyys voi toteutua. Lisäksi opetussuunnitelmassa kuvataan, miten lasten mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan tarkentaa yhteisten tavoitteiden kuvauksia.
Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä
Paikallisessa opetussuunnitelmassa otetaan huomioon, että lasten kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat. Opetussuunnitelmassa kuvataan eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta sekä kaksikielistä opetusta niiltä osin kuin paikallinen esiopetuksen järjestäminen edellyttää.
Opetuksen järjestäjä antaa ohjeet, miten mahdollisiin yksikkökohtaisiin esiopetuksen opetussuunnitelmiin kirjataan tarvittavat täsmennykset, jotta kansallisesti ja paikallisesti asetetut tavoitteet voivat toteutua.
Monipuoliset työtavat Myrskylässä
Ryhmäytymiselle annetaan syksyllä riittävästi aikaa ja valitaan työtapoja, jotka vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tunnetta kyvykkyydestä. Esiopetuksen alussa liikkeelle lähdetään lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen havainnoinnista. Tavoitteena on löytää kullekin lapselle ominainen tapa toimia ja oppia ja nähdä miten lapsi kiinnittyy erilaisiin toimintoihin. Esiopetuksessa pyritään toimimaan pienissä ryhmissä. Työtapoja kehitetään lapsilta ja huoltajilta saatavien palautteiden pohjalta. Saadut palautteet käsitellään työyhteisön yhteisissä palavereissa.
Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja työtapojen valintaan niin, että lasten elämänpiiri tulee näkyväksi. Toiminta muotoutuu kasvattajan ja lasten yhteisessä vuorovaikutuksessa. Kasvattaja ottaa huomioon lasten mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet. Tutkittavat ilmiöt löytyvät lasten puheista, leikeistä ja toiminnasta.
Koulun tilojen ja lähialueiden oppimisympäristöt mahdollistavat monipuolisten työtapojen käytön.
Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Myrskylässä
Esiopetuksessa noudatetaan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen periaatetta.
Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään 1-2 kertaa vuodessa esiopetusyksiköissä.
Lasten havainnoinnin ja arvioinnin välineenä on lapsen esiopetussuunnitelma. Toimintakauden alussa lapsen esiopetuksen suunnitelmakeskustelussa sovitaan yhteisiä tavoitteita huoltajien kanssa. Tavoitteita arvioidaan vähintään kerran toimintakauden aikana. Keväällä suunnitelmaa arvioidaan keskustellen huoltajan ja lapsen kanssa. Esiopetuksesta kouluun siirryttäessä esiopetuksen oppimissuunnitelman tiedot siirtyvät tiedonsiirtopalaverissa koululle.
Lapsi opettelee itsearviointia esiopetusvuoden aikana eri tavoin. Arviointia harjoitellaan koko vuoden ajan ja arviointikohteena voi olla yksittäinen tehtävä tai isompi kokonaisuus. Itsearviointia dokumentoidaan. Arvioinnin voi tehdä haastatellen, keskustellen tai lomakkeen avulla. Lapset ovat mukana toiminnan, oppimisympäristön ja tavoitteiden suunnittelussa ja arvioinnissa, jolloin lapselle tulee kokemus vaikuttamisesta itseään koskevissa asioissa. Lasta kannustetaan harjoittelemaan palautteen antamista toiselle lapselle ja sen pyytämistä toisilta.
Myrskylässä kaikki esioppilaat saavat yhtenäisen osallistumistodistuksen esiopetuksen päätteeksi.
Esiopetuksen oppilaat osallistuvat koulun yhteisiin juhliin ja tapahtumiin.
Tarkennukset tehdään esiopetuksen vuosisuunnitelmaan esimerkiksi juhlien ja perinteiden osalta.
Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet Myrskylässä
Esiopetuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja lähiseudun kulttuuritarjontaa.
Eri ilmaisun muodoissa voi painottua yhteisen tekemisen, tuottamisen ilo ja yhteinen elämys.
Myrskylän esiopetuksessa on järjestetty kysely, jossa vanhempia, esiluokan henkilökuntaa ja lapsia pyydettiin listaamaan kolme tärkeintä asiaa esiopetuksessa. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi asiaksi nousivat vuorovaikutustaidot, erityisesti kyky toimia ryhmän jäsenenä.
Esiopetuksessa on tärkeää lapsen oma aktiivinen rooli ja samanaikaisesti merkitykselliseen asemaan nousevat vuorovaikutustaidot. Perusopetuksessa puhutaan ilmiöoppimisesta. Esiopetuksessa se tarkoittaa mm. toiminnallista oppimista yhdessä, keskustelua, osallistumista, keksimistä, oivaltamista ja rakentamista yhdessä. Paja- ja projektityöskentely, ryhmissä ja pareittain tekeminen ovat oppimisen tapoja, joissa myös vuorovaikutustaidot kehittyvät.
Kyky toimia ryhmässä, olla rohkeasti vuorovaikutuksessa, viestiä ja käyttää kieltä, kuunnella ja auttaa toista kehittyy keskustelevassa yhdessä tekemisen kulttuurissa. Esiopetuksessa aikuisen rooli on tärkeä myönteisen ja turvallisen ilmapiirin luomisessa. Aikuinen ohjaa lapsia toisen huomioon ottamisessa ja toimii oikeudenmukaisesti. Riitojen selvittely ja sopuisaan toimintaan pyrkiminen luovat viihtyisän ilmapiirin.
Tunnetaidot, hyvät käytöstavat, toisen kunnioittaminen ja arvostaminen ovat asioita, joita lapset monesti mallioppivat sekä kotona että kodin ulkopuolella. Vuorovaikutustaitojen oppimisessa tarvitaan vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.
Alkuluokkatoiminnassa, kummitoiminnassa sekä erilaisien teemapäivien yhteydessä toimitaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden luokkien oppilaiden kanssa.
Myrskylän esiopetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä monipuolisesti. Ympäristö luo mahdollisuudet toimia monenlaisissa oppimisympäristöissä. Lapset oppivat luonnossa liikkuessaan myös suojelemaan luontoa, hallitsemaan kehoaan ja toimimaan yhdessä.
Linkkejä:
Lukuja liikkuen
LukiMat
Myrskylän koulun toimintakulttuuri on liikunnallinen. Myös Myrskylän esiopetuksessa painotetaan toiminnallisuutta, liikkumista ja ulkoilua. Tähän liittyen esiopetuksessa pyritään kehittämään ja lisäämään lasten päivittäistä liikuntaa ja aktiivisuutta. Keinoja tähän on mm. eskaripäivän rakenne ja viikko-ohjelma, yhteistyö, liikuntatilojen käyttö ja lähiympäristön hyödyntäminen.
Kieleen ja kulttuuriin liityviä erityiskysymyksiä Myrskylässä
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Lapsen taustat otetaan huomioon, vaikka esiopetus toteutuu yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden mukaan. Lasta kannustetaan suomen kielen oppimiseen suunnitelmallisesti ja monipuolisia menetelmiä käyttäen niin ohjauksessa kuin luonnollisissa viestintätilanteissa toisten lasten ja aikuisten kanssa.
Eri kieliryhmiin kuuluvien lasten suomen kielen taitoa voidaan arvioida esiopetusvuoden loppupuolella kartoitusaineiston (Kieliraketti ja Lauran päivä) avulla. Havainnointilomakkeet siirtyvät lapsen mukana kouluun.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan,
- millaisia työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavia periaatteita paikallisesti käytetään
- miten henkilöstön itsearviointia sekä huoltajilta ja lapsilta saatua palautetta käytetään työtapojen kehittämisessä.
Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena
Paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa kuvattuja esiopetuksen arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan,
- miten arviointia koskevan tiedon siirron käytännöt toteutetaan lapsen siirtyessä perusopetukseen tai lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa
- miten henkilöstön itsearviontiin perustuvia tietoja sekä lapsilta ja huoltajilta saatua palautetta käytetään esiopetuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä
- millaista osallistumistodistusta käytetään.
Paikalliseen opetussuunnitelmaan liitetään esiopetuksen yhteiset tavoitteet, jotta esiopetuksen yhtenäisyys voi toteutua. Lisäksi opetussuunnitelmassa kuvataan, miten lasten mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan tarkentaa yhteisten tavoitteiden kuvauksia.
Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä
Paikallisessa opetussuunnitelmassa otetaan huomioon, että lasten kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat. Opetussuunnitelmassa kuvataan eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta sekä kaksikielistä opetusta niiltä osin kuin paikallinen esiopetuksen järjestäminen edellyttää.
Opetuksen järjestäjä antaa ohjeet, miten mahdollisiin yksikkökohtaisiin esiopetuksen opetussuunnitelmiin kirjataan tarvittavat täsmennykset, jotta kansallisesti ja paikallisesti asetetut tavoitteet voivat toteutua.
Monipuoliset työtavat Myrskylässä
Ryhmäytymiselle annetaan syksyllä riittävästi aikaa ja valitaan työtapoja, jotka vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tunnetta kyvykkyydestä. Esiopetuksen alussa liikkeelle lähdetään lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen havainnoinnista. Tavoitteena on löytää kullekin lapselle ominainen tapa toimia ja oppia ja nähdä miten lapsi kiinnittyy erilaisiin toimintoihin. Esiopetuksessa pyritään toimimaan pienissä ryhmissä. Työtapoja kehitetään lapsilta ja huoltajilta saatavien palautteiden pohjalta. Saadut palautteet käsitellään työyhteisön yhteisissä palavereissa.
Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja työtapojen valintaan niin, että lasten elämänpiiri tulee näkyväksi. Toiminta muotoutuu kasvattajan ja lasten yhteisessä vuorovaikutuksessa. Kasvattaja ottaa huomioon lasten mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet. Tutkittavat ilmiöt löytyvät lasten puheista, leikeistä ja toiminnasta.
Koulun tilojen ja lähialueiden oppimisympäristöt mahdollistavat monipuolisten työtapojen käytön.
Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Myrskylässä
Esiopetuksessa noudatetaan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen periaatetta.
Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään 1-2 kertaa vuodessa esiopetusyksiköissä.
Lasten havainnoinnin ja arvioinnin välineenä on lapsen esiopetussuunnitelma. Toimintakauden alussa lapsen esiopetuksen suunnitelmakeskustelussa sovitaan yhteisiä tavoitteita huoltajien kanssa. Tavoitteita arvioidaan vähintään kerran toimintakauden aikana. Keväällä suunnitelmaa arvioidaan keskustellen huoltajan ja lapsen kanssa. Esiopetuksesta kouluun siirryttäessä esiopetuksen oppimissuunnitelman tiedot siirtyvät tiedonsiirtopalaverissa koululle.
Lapsi opettelee itsearviointia esiopetusvuoden aikana eri tavoin. Arviointia harjoitellaan koko vuoden ajan ja arviointikohteena voi olla yksittäinen tehtävä tai isompi kokonaisuus. Itsearviointia dokumentoidaan. Arvioinnin voi tehdä haastatellen, keskustellen tai lomakkeen avulla. Lapset ovat mukana toiminnan, oppimisympäristön ja tavoitteiden suunnittelussa ja arvioinnissa, jolloin lapselle tulee kokemus vaikuttamisesta itseään koskevissa asioissa. Lasta kannustetaan harjoittelemaan palautteen antamista toiselle lapselle ja sen pyytämistä toisilta.
Myrskylässä kaikki esioppilaat saavat yhtenäisen osallistumistodistuksen esiopetuksen päätteeksi.
Esiopetuksen oppilaat osallistuvat koulun yhteisiin juhliin ja tapahtumiin.
Tarkennukset tehdään esiopetuksen vuosisuunnitelmaan esimerkiksi juhlien ja perinteiden osalta.
Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet Myrskylässä
Esiopetuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja lähiseudun kulttuuritarjontaa.
Eri ilmaisun muodoissa voi painottua yhteisen tekemisen, tuottamisen ilo ja yhteinen elämys.
Myrskylän esiopetuksessa on järjestetty kysely, jossa vanhempia, esiluokan henkilökuntaa ja lapsia pyydettiin listaamaan kolme tärkeintä asiaa esiopetuksessa. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi asiaksi nousivat vuorovaikutustaidot, erityisesti kyky toimia ryhmän jäsenenä.
Esiopetuksessa on tärkeää lapsen oma aktiivinen rooli ja samanaikaisesti merkitykselliseen asemaan nousevat vuorovaikutustaidot. Perusopetuksessa puhutaan ilmiöoppimisesta. Esiopetuksessa se tarkoittaa mm. toiminnallista oppimista yhdessä, keskustelua, osallistumista, keksimistä, oivaltamista ja rakentamista yhdessä. Paja- ja projektityöskentely, ryhmissä ja pareittain tekeminen ovat oppimisen tapoja, joissa myös vuorovaikutustaidot kehittyvät.
Kyky toimia ryhmässä, olla rohkeasti vuorovaikutuksessa, viestiä ja käyttää kieltä, kuunnella ja auttaa toista kehittyy keskustelevassa yhdessä tekemisen kulttuurissa. Esiopetuksessa aikuisen rooli on tärkeä myönteisen ja turvallisen ilmapiirin luomisessa. Aikuinen ohjaa lapsia toisen huomioon ottamisessa ja toimii oikeudenmukaisesti. Riitojen selvittely ja sopuisaan toimintaan pyrkiminen luovat viihtyisän ilmapiirin.
Tunnetaidot, hyvät käytöstavat, toisen kunnioittaminen ja arvostaminen ovat asioita, joita lapset monesti mallioppivat sekä kotona että kodin ulkopuolella. Vuorovaikutustaitojen oppimisessa tarvitaan vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.
Alkuluokkatoiminnassa, kummitoiminnassa sekä erilaisien teemapäivien yhteydessä toimitaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden luokkien oppilaiden kanssa.
Myrskylän esiopetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä monipuolisesti. Ympäristö luo mahdollisuudet toimia monenlaisissa oppimisympäristöissä. Lapset oppivat luonnossa liikkuessaan myös suojelemaan luontoa, hallitsemaan kehoaan ja toimimaan yhdessä.
Linkkejä:
Lukuja liikkuen
LukiMat
Myrskylän koulun toimintakulttuuri on liikunnallinen. Myös Myrskylän esiopetuksessa painotetaan toiminnallisuutta, liikkumista ja ulkoilua. Tähän liittyen esiopetuksessa pyritään kehittämään ja lisäämään lasten päivittäistä liikuntaa ja aktiivisuutta. Keinoja tähän on mm. eskaripäivän rakenne ja viikko-ohjelma, yhteistyö, liikuntatilojen käyttö ja lähiympäristön hyödyntäminen.
Kieleen ja kulttuuriin liityviä erityiskysymyksiä Myrskylässä
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Lapsen taustat otetaan huomioon, vaikka esiopetus toteutuu yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden mukaan. Lasta kannustetaan suomen kielen oppimiseen suunnitelmallisesti ja monipuolisia menetelmiä käyttäen niin ohjauksessa kuin luonnollisissa viestintätilanteissa toisten lasten ja aikuisten kanssa.
Eri kieliryhmiin kuuluvien lasten suomen kielen taitoa voidaan arvioida esiopetusvuoden loppupuolella kartoitusaineiston (Kieliraketti ja Lauran päivä) avulla. Havainnointilomakkeet siirtyvät lapsen mukana kouluun.