3.1 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Toimintakulttuurin arviointi ja kehittäminen

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.

Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea.

Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Toimintakultuurin kehittäminen ja arviointi Myrskylässä

Kirkonkylän koulu on aktiivinen ja ajanmukainen alakoulu. Koulumme arvot antavat suuntaviivat, joiden mukaan pyrimme koko kouluyhteisön voimin luomaan jokaisesta koulupäivästä "hyvän koulupäivän". Yhteisöllisyyteen pyritään monin keinoin, joita on tämän luvun alaluvuissa täsmennetty. Oppilaiden osallistaminen monipuolisesti, työskentely yli luokkarajojen sekä yhteisöllinen ja turvallinen ilmapiiri luovat olosuhteet, joiden myötä toimintakulttuuria voi kehittää koko kouluyhteisön voimin. Vuorovaikutustaitojen opettaminen ja harjoittelu tähtää tilanteeseen, jossa yhteinen suunnittelu on luontevaa. Vaikuttamista voi harjoitella esiluokassa ja oppilaskuntatoiminnassa. Esiluokassa toteutetaan luokissa sellaisia sisältöjä ja työtapoja, joissa osallisuus toteutuu. Oppilaiden tulee olla tietoisia omista velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan (koulun säännöt), jotta yleistä järjestystä, ilmapiiriä ja turvallisuutta voidaan kehittää.

Kirkonkylän koulun Luvussa 5.2. on esitelty koulun yhteistyötahoja, joiden kanssa teemme säännöllisesti yhteistyötä. Säännöllinen yhteistyö pienen kunnan toimijoiden kanssa luo helposti positiivisen leiman koulun toimintakulttuuriin.

Osallisuuden tukeminen
Koulussa tuetaan oppilaan osallisuutta. Oppilaalla tulee olla tunne, että pystyy vaikuttamaan omaan arkeensa ja tekemään valintoja sen eteen. Tarkoituksena on, että koulussa tehdään yhteistyötä yli luokkarajojen, oppilaille annetaan vastuuta ja he saavat riittävästi tietoa koulun toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaskunta
Koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. He valitsevat joukostaan oppilaskunnan hallituksen jäsenet kahden vuoden välein. Hallituksen jäsenet ovat jokaiselta luokka-asteelta (2 / luokka). Hallituksen jäsenet kokoontuvat ohjaavien opettajien johdolla. Hallitus ideoi, suunnittelee ja järjestää erilaisia teemapäiviä ja –tapahtumia. Hallituksen jäsenet toimivat tiedonvälittäjinä hallituksen ja luokan välillä. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan. Oppilaskunnan hallituksen jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa myös koulun arjen toimintaan.

Kummitoiminta
Kouluun tulevien oppilaiden sopeutumista kouluyhteisöön pyritään helpottamaan kummitoiminnalla. Yhteistyö aloitetaan esiopetusvuoden aikana viidesluokkalaisten kanssa. Kuudennen luokan oppilaat toimivat opettajien ohjauksella kummeina 1. lk:n oppilaille. Kummit auttavat päivän toiminnoissa: saattavat hammaslääkäriin, käyvät yhdessä kirjastossa, auttavat askarteluissa jne.

Alkuluokkatoiminta
Koulussa tehdään yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen (1-2) luokkien kanssa. Toiminta pohjautuu erilaisiin ajankohtaisiin teemoihin, monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin sekä oppiaineiden sisältöihin. Tavoitteena on lasten vuorovaikutuksen ja vastuullisuuden lisääntyminen ja yhteistyötaitojen harjoittelu.

Yhteispeli
Yhteispelin toimintatavoissa luokkatyöskentely ja työyhteisön toiminta saa uusia muotoja, mm. uusien harjoituksien ja työskentelytapojen pohjalta sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen kautta.

Lauluhetket
Lauluhetkissä koko koulu kokoontuu kerran viikossa laulamaan yhdessä. Lauluhetkissä huomioidaan vuodenkierto ja juhlapyhät. Lauluhetki on myös kanava yhteiseen tiedottamiseen sekä vierailijoiden esiintymiseen.

Kansainvälisyys
Koulu on ollut vuodesta 2002 lähtien mukana Comenius -hankkeissa. Sen tiimoilta yhteistyötä on tehty useiden koulujen kanssa eri puolilta Eurooppaa. Myös jatkossa hakeudutaan kansainvälisiin hankkeisiin. Erilaisiin avustusjärjestöjen tempauksiin osallistutaan vuosittain (nälkäpäivä, Unicefin toiminta...) Koululla on myös oma kummioppilas Plan-järjestön kautta.

Teemapäivät, tapahtumat ja retket
Teemapäivien tarkoituksena on edistää vuorovaikutusta ja oppilaiden välistä yhteistyötä. Teemapäivät ovat usein sidottuja kouluvuoden teemaan (esim. talviolympialaispäivä liikunnan teemavuotena). Koulu osallistuu aktiivisesti valtakunnallisiin kilpailuihin ja koululaisille suunnattuihin tempauksiin (Unicef-kävely, Vipinää Välkälle, Liikuntaseikkailu, jne.)

Koulussa järjestetään vuosittain koko koulun kevätretki. Retken tavoitteena on pitää hauskaa yhdessä ja oppia havainnoimaan sellaisia asioita, jotka eivät kouluympäristössä mahdollistu.
Koulun kevät- ja joulujuhlat ovat koko kylän tapahtumia. Juhlissa kaikilla oppilailla on mahdollisuus
päästä esiintymään