1. Ei muutoksia nykyiseen palveluverkkoon 

Tämä skenaario tarkoittaa, että kaikki perusopetuksen toimintayksiköt jatkavat toimintaansa entiseen tapaan. Oppilaaksiottoalueita ja lähikoulun määräytymisperiaatteita tarkastellaan tarpeen mukaan. Todennäköistä on, että mikäli eri vuosiluokkien ryhmäkoot jäisivät pieniksi (alle 10 oppilasta), ryhmistä muodostettaisiin jatkossakin yhdistelmäluokkia. 

Haastavinta on ennustaa, miten oppimisen tukea koskeva perusopetuslain muutos tulee vaikuttamaan opetusryhmien muodostamiseen. Mikäli yleisopetuksen ryhmässä saa jatkossa olla korkeintaan viisi oppilaskohtaisia tukitoimia saavaa oppilasta, lähikouluperiaate ei välttämättä toteudu entiseen tapaan, jotta mitoitukset saadaan toteutettua.

2. Niittyahon oppilasmäärän kasvattaminen 

Jotta Niittyahon oppilasmäärä saataisiin nostettua kestävälle ja pedagogisesti tarkoituksenmukaiselle tasolle, vaihtoehtona voisi olla ratkaisu, jossa oppilaaksiottoaluetta laajennettaisiin ja viidennet ja kuudennet luokat opiskelisivat alakoulun loppuun Niittyahossa. Tällä hetkellä 5.–6.-luokkalaiset siirtyvät Puukouluun. Ratkaisu vaatisi edelleen yhdysluokkien muodostamista. Koulukuljetukset eivät nouse tässä vaihtoehdossa talouden kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Pelkkä Niittyahon alueella asuvien oppilaiden jääminen Niittyahon kouluun alakoulun loppuun saakka ei riitä nostamaan oppilasmäärää riittävälle tasolle, vaan tällöin tulisi tarkastella myös Riihiniemen, Saarenkylän ja Hautalahden alueella asuvia. Tällöin vuosina 2025–2029 oppilasmääräennuste vaihtelisi 66 ja 86 oppilaan välillä. 

3. Niittyahon koulun perusopetustoiminta siirretään Puukoulun yhteyteen 

Niittyahon haasteena jo lukuvuonna 2024–2025 on ollut oppilasmäärien vähyys, minkä vuoksi kuluvana vuonna koulussa ei aloittanut lainkaan 1. vuosiluokkaa. Vuosien 2025–2029 aikana Niittyahosta olisi tulossa ensimmäiselle luokalle 3–8 lasta. Mikäli oppilasmäärissä huomioidaan myös Riihiniemen, Saarenkylän ja Hautalahden asukkaat, aloittavia oppilaita olisi vuodesta riippuen 9–15. Molemmilla tavoilla laskettuna oppilaat mahtuisivat Puukoulun tiloihin nykytilanteeseen suhteutettuna. Toki oppilasmäärien vähentyessä tilaa vapautuu jatkossa Puukoululla vielä lisää. 

Puukoulun ja Niittyahon koulun etäisyys on reitistä riippuen 5,5–6,3 km. Kuljetusoppilaiden osalta koulukuljetusten kesto ei keskitetyssä ratkaisuissa ylittäisi 2,5 tunnin enimmäisaikaa. Tällä hetkellä kauimpana Niittyahon koulusta asuvan oppilaan koulumatka pitenisi 15 kilometristä 19 kilometriin. Ajallisesti taksilla kuljettavaan matkaan vaikuttaa se, kuinka paljon muita oppilaita ja kuinka kaukaa samaan taksiin otetaan matkan varrella kyytiin. 

Jo nykyisellään oppilaaksiottovaiheessa osalle oppilaista on osoitettu koulupaikka Niittyahosta, vaikka se olisi voinut kriteerien perusteella olla myös Puukoulussa. Sama tilanne on esiopetuksessa, joten vuoden 2024 eskareiden määristä ei voida suoraan johtaa seuraavan vuoden ykkösluokkalaisten määrästä. 

Myös varhaiskasvatuksen skenaarioissa yhtenä vaihtoehtona on varhaiskasvatus- ja esiopetustoiminnan keskittäminen keskustan alueen yksiköihin. Mikäli tällainen vaihtoehto päätetään toteuttaa, tulee harkittavaksi joko kiinteistön myynti tai muun jatkokäytön suunnittelu. Kunnan kohdekorttiin merkittyjen tietojen perusteella rakennuksen kunto on arvioitu tyydyttäväksi. Peruskorjausaikataulua ei ole määritelty, mutta toimenpiteisiin tehdyssä kirjauksessa pohditaan, tulisiko kiinteistö säilyttää kunnan omistuksessa vai ei. Kuten aiemmin on jo mainittu, pedagogiikkaa tukeva tilojen muuntojoustavuus ei juurikaan toteudu Niittyahossa. 

Skenaarion kustannusvaikutuksista merkittävin on sisäinen vuokra. Tällä hetkellä perusopetuksen osalta vuokra Niittyahossa on 95 860 euroa, joka tekee oppilasta kohden noin 1809 euroa per vuosi. Opetushenkilöstön osalta muutos koskisi työskentely-yksiön sijaintia eli se muuttuisi keskustaan Puukoululle. Aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta henkilöstövaikutukset olisivat merkittävämmät toiminnan päättyessä kokonaan Niittyahossa. 

Mikäli Niittyahon koulun lakkauttaminen on pidemmälle harkittava vaihtoehto, tulee pohtia, lakkautetaanko koko yksikkö kerralla vai asteittain siten, että nykyiset oppilaat opiskelevat vielä neljännen luokan loppuun saakka Niittyahossa.

4. Niittyaho ja Leikari lakkautetaan ja perusopetustoiminta siirretään Puukoululle  

Kolmannessa vaihtoehdossa Niittyahon lisäksi myös Leikarin oppilaat siirrettäisiin Puukoululle. Maantieteellisesti yksiköt ovat melko lähellä toisiaan. Kävellen matkaa kertyy reitistä riippuen noin 1,2–1,3 kilometriä. Riippuen oppilaan kotiosoitteesta lisämatka saattaa tuottaa muutamia kuljetusetuuksia, mutta tarkkoja lukuja ei tässä vaiheessa voida arvioida. Lukumääriin voivat vaikuttaa myös huoltajien toivomat toissijaiset koulupaikat. 

Leikarin päiväkoti-koulussa on tällä hetkellä 59 1.–2.-luokan oppilasta eli hieman enemmän kuin Niittyahossa 1.–4.-luokilla yhteensä. Vuosina 2025–2029 Leikarissa koulunsa aloittavia olisi 19–23 oppilasta. Leikarin tulevaisuutta pohtiessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen palveluverkkoonmahdollisesti tulevat muutokset. Vaihtoehtoisesti Puukoululle voisivat siirtyä Leikarista vain toisen luokan oppilaat, mutta pedagogisesta näkökulmasta tällainen ratkaisu ei tuo oppilaalle erityisiä etuja. 

Sisäiset vuokrakustannukset Leikarin koulun osalta ovat vuodessa 129 320 euroa, joka tekee nykyisellä oppilasmäärällä 2192 euroa per oppilas. Henkilöstön osalta muutos merkitsisi työskentely-yksikön siirtymistä Puukoululle.

5. Isolahden koulun lakkautetaan ja perusopetustoiminta siirretään Puukoululle 

 Isolahden koulun nykyinen oppilasmäärä ja -ennuste on seuraavanlainen: 

Oppilaista on tällä hetkellä muodostettu kolme yhdistelmäluokkaa eli 1.–2.-luokkalaiset, 3.–4.-luokkalaiset ja 5.–6.-luokkalaiset. Pedagogisesti yhdistelmäluokissa on omat haasteensa ja etunsa, mutta erityisen haasteellista on pohtia tulevan oppimisen tuen uudistuksen vaikutuksia ja mahdollisia mitoituksia ryhmien muodostamiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi yhdessä luokassa saattaa olla 11 tehostetun tuen oppilasta. Mikäli nämä kaikki oppilaat katsotaan uudistuksen myötä olevan sellaisia, jotka tarvitsevat oppilaskohtaisia tukitoimia, he eivät jatkossa voisi olla samassa opetusryhmässä, sillä tuen uudistuksen myötä heitä voisi olla vain viisi samassa ryhmässä. Oppilaita ei kuitenkaan voi jakaa kahdelle eri luokalle, koska rinnakkaisluokkia ei ole Isolahdessa tarjolla. Tällöin vaihtoehtona on osoittaa koulupaikka jostakin toisesta koulusta. Tämänhetkisen ymmärryksen mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki tehostetussa tuessa olevat oppilaat saisivat jatkossa oppilaskohtaisia tukitoimia, vaan ainakin osa heistä siirtynee ryhmäkohtaisen tuen piiriin. 

Isolahden oppilaiden siirtäminen Puukoululle vaikuttaisi kuljetuskustannuksiin. Oppilaiden koulumatkan pituus ei tässä skenaariossa tulisi ylittämään lain sallimia määräaikoja, mutta kuljetuspäätösten määrä tulisi kasvamaan, sillä käytännössä kaikki Isolahdessa asuvat olisivat kuljetusetuuden piirissä. Isolahden koulun vuokrakustannukset ovat 130 610 euroa eli noin 2177 euroa per oppilas. On kuitenkin huomioitava, että samassa kiinteistössä toimii myös päiväkoti ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoratkaisuilla on vaikutusta myös kouluun liittyviin päätöksiin. Isolahden tilannetta tulisikin tarkastella pidemmällä aikavälillä ja erityisesti sitten, kun oppimisen tuen uudistuksesta saadaan tarkempaa tietoa. Henkilöstön osalta muutos merkitsisi työskentely-yksikön muutosta. 

6. Joku muu vaihtoehtoinen skenaario 

Tässä palveluverkkoselvityksen vaiheessa ei ole vielä kuultu lasten, huoltajien, henkilöstön ja muiden sidosryhmien mielipiteitä ja ajatuksia palveluverkon kehittämisestä. Tästä syystä yksi skenaario on tässä prosessin vaiheessa jätetty avoimeksi, sillä asianosaisilla tulee olla aito vaikuttamisen mahdollisuus tehtäviin päätöksiin. 

Kinkomaan koulun ja Mäkelänmäen Puukoulun osalta ei ole tarvetta tässä vaiheessa tehdä tarkastelua, koska niissä oppilaiden määrä ei lähitulevaisuudessa laske opetuksen järjestämisen kannalta kriittiselle tasolla.