Kurssin pääaiheena on tutkimus. Siksi kappaleeseen 1 kannattaa käyttää hieman enemmän aikaa kuin muihin kappaleisiin. Tutkimuksesta tulee yleensä aina joku kysymys YO-kokeeseen, eikä se useinkaan ole helpoimmasta päästä.

KPL 1

1. Lue s. 7 - 9 sekä TE3-kurssin peda.net-alustalta kpl 1 taulukko. Anna esimerkkejä suomalaisen nuoren arkielämään vaikuttavista tieteellisesti todistetuista seikoista, arkitiedosta ja huu-haasta. Perustele, miksi jaottelet esimerkkesi noihin kategorioihin.

2. Sivut 10 - 24 käsittelevät tutkimuksen tekemistä ja siinä tulee paljon termejä. Ikävä kyllä nämä termit vaihtelevat eri oppikirjojen välillä, joten tämä asia ei ole kovin selkeä. (Selvennykseksi olen laatinut tästäkin taulukon) Hyvässä tutkimuksessa on aina käyty läpi sivulla 10 esitellyt tutkimuksen vaiheet. Otetaan lähtökohdaksi vaikkapa kiinnostuksen kohde: nuorten nuuskan käyttö. Kopioi alla oleva lista ja täydennä jokaiseen kohtaan, mitä tekisit jos sinut olisi palkattu tutkijaksi tämän ongelman parissa.

Ongelma/kiinnostuksen kohde: Nuorten nuuskan käyttö. Tämä on siis lähtökohta, tätä ei tarvitse täydentää.
Tutkimusaiheeseen tutustuminen: Mitä tämä tarkoittaa? Pitääkö kokeilla nuuskaa?
Aiheen rajaaminen: Kukaan tutkija ei pysty tutkimaan yhtä asiaa kerralla loppuun vaan aihetta täytyy rajata. Tee joku järkevä rajaus tutkimusaiheelle.
Tutkimuskysymyksen täsmentäminen: Muotoile rajattu aihe yhdeksi (tai muutamaksi) kysymykseksi, joihin tutkimuksella pyritään saamaan vastaus. Jos kyse on määrällisestä tutkimuksesta, voidaan laatia hypoteesi, jota testataan.
Tutkimustyypin valinta: Tästä voidaan käyttää myös nimitystä tutkimusote. Tässä sinun pitää päättää käyttäisitkö teoreettista/empiiristä tutkimusta, perustutkimusta/soveltavaa tutkimusta ja määrällistä/laadullista tutkimusta.
Tutkimusasetelman valinta: Jos teet laadullista tutkimusta, tutkimusasetelmaa ei välttämättä tarvitse näin lukiokurssin tasolla erikseen miettiä. Empiirisen tutkimuksen eri asetelmia on kirjassa kuvailtu: kokeellinen tutkimus, pitkittäistutkimus, tapaus-verrokkitutkimus ja poikittaistutkimus. Mieti minkä valitsisit ja millä perusteella, jos aoit tehdä empiirisen tutkimuksen.
Aineiston kerääminen: Mitä aineistonhankintamenetelmää käyttäisit ja miten toteuttaisit aineiston hankkimisen?
Aineiston analysointi ja tulosten tulkinta: Näistä on vaikea sanoa mitään tarkkaa ennen kuin aineisto on kerätty. Koetehtävässä tässä voisi kuitenkin mainita, että määrällisessä tutkimuksessa aineisto analysoitaisiin tilastollisilla menetelmillä.
Raportointi: Lopuksi tutkimuksesta laaditaan aina raportti. Mitä raportissa on ja miksi se laaditaan?

Ota lisäksi huomioon, että jos tehtävässä pyydetään laatimaan tutkimussuunnitelma, sivulta 18 löytyy valmis malli, mitä tutkimussuunnitelmassa täytyy huomioida. Yllä olevien lisäksi siis esim. aikataulua, eettisiä kysymyksiä, luotettavuuden arviointia, rahoitusta.

3. Tässä kappaleessa on paljon muitakin termejä, jotka on syytä ymmärtää hyvin jos aikoo YO-kokeessa vastata sellaiseen kysymykseen joissa näitä termejä käytetään TAI joiden käyttämistä oletettaisiin vastauksessa. Esimerkiksi: monimenetelmällisyys, prevalenssi, epidemiologia, insidenssi, altiste, vaste, kohortti, interventio, plasebo, satunnaistaminen, otos, reliabiliteetti, kato, sekoittava tekijä, valikoitumisharha, mittausharha. Kokeile käyttää näitä kaikkia sanoja järkevissä lauseissa.

4. YO-tehtävä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-terveystieto (YO-koe syksy 2012, tehtävä 5).

KPL 2
5. Mitä tarkoittavat Käypä hoito -suositukset ja Pohjois-Karjala-projekti?
6. Tehtävät 3 ja 4 sivulta 35.