HARKINTAVUOSI LUKION JÄLKEEN

Osa lukiolaisista haluaa kovasti opiskelemaan heti lukion jälkeen ja osa suunnittelee välivuotta. Joillekin välivuosi tulee tavallaan vahingossa, jos ei pääse opiskelemaan haluamaansa alaa. Korkeakoulupaikkoja (ja muita opiskelupaikkoja) on kyllä niin paljon, että lähes kaikille joku paikka löytyy, jos on valmis olemaan laaja-alainen valinnoissaan.

Tässä muutamia opiskelijoilta kuultuja perusteluja välivuoden puolesta ja vastaan:

• Kiire ei ole, vaikka ei heti menisi opiskelemaan.
• Harkintavuotena voi tehdä monta mielenkiintoista tai järkevää tai mukavaa asiaa.
• Opintolainan osittainen hyvitys, jos valmistuu aikataulussa. Siksi ei kannata ottaa vastaan sellaista opiskelupaikkaa, jossa valmistuminen kenties viivästyy, jos ala ei kiinnostakaan.
• Ensikertalaisuuskiintiö
• Unohtuuko asiat, jos pitää välivuotta? Monissa pääsykokeissa testataan asioita, joita lukiossa opitaan ja asiat unohtuvat kun niitä ei aktiivisesti käytä.
• Selviääkö asia pohtimalla vai kokeilemalla?
• Sivuainemahdollisuus saattaa antaa mahdollisuuden opiskella haluamaansa alaa vaikka ei olisikaan päässyt opiskelemaan juuri kyseistä alaa.
• Ekana vuonna ei ole pakko opiskella “täysillä” ja opinnoistakin voi ottaa vapaata. Välivuotta voi siis pitää korkeakouluopiskelijanakin.

“PAKKOHAKU”

Oppivelvollisuus päättyy 18 vuoteen. Sen jälkeen vastuu itsestään kasvaa ja toisaalta on mahdollisuus valita opintojen ja työmarkkinoiden väliltä vapaammin kuin aiemmin. Lukion jälkeen ei siis ole “pakko” hakea yhtään mihinkään, mutta jos haluaa itselleen mahdollisuuden työmarkkinatukeen, täytyy noudattaa työvoimaviranomaisten sääntöjä. 

Työvoimaviranomainen vaatii, että ammatillista koulutusta vailla oleva nuori hakeutuu ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Muutoin työmarkkinatukea ei saa. Tähän kelpaa siis ammattikoulu tai korkeakoulu ja nimenomaan sellaiset koulutukset, joista saa tutkinnon. Eli esimerkiksi avoimen väylän opinnot tai muut lyhyemmät kurssit eivät kelpaa tämän ehdon täyttämiseen. Niihinkin saa lisäksi hakea, mutta tutkintoon johtava koulutus on työvoimaviranomaisille ensisijainen.

Jokaisen alle 25-vuotiaan on valmistumiskeväästä lähtien haettava vähintään kahteen ammatillisia valmiuksia antavaan tutkintoon (käytännössä ammattikoulu tai korkeakoulu eli AMK tai yliopisto). Hakuvelvoite on täytettävä JOKA KEVÄT ja haettava sellaisiin koulutuksiin, jotka alkavat seuraavan syksynä. Säännöstä ei vapaudu menemällä armeijaan vaan hakuvelvoite on joka kevät, kunnes täyttää 25 vuotta. Opinnoista saa kyllä armeijan vuoksi lykkäystä, mutta haettava on.

Hakeminen ei riitä, vaan hakuprosessi on käytävä kahden hakukohteen kohdalta asiallisesti loppuun saakka eli pääsykokeissa on esimerkiksi käytävä. Ei saa omalla toiminnallaan aiheuttaa sitä, ettei tule valituksi. Ja paikka on otettava vastaan työvoimaviranomaisten mielestä, jos sellaisen saa.

Jos hakuvelvoitetta laiminlyö, työmarkkinatuki voidaan evätä siihen saakka kunnes täyttää 25 vuotta. Säännöstä vapautuu olemalla töissä tai opinnoissa 21 kalenteriviikkoa. Jos opinnot keskeyttää, tulee sama rangaistus. Tarkat tiedot asiasta KELA:n sivuilta: https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-tyoelamasta/tyottomyysturva/alle-25-vuotiaan-tyottomyysturva

SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ

Oikealla olevassa kuviossa (jota voit klikata suuremmaksi) on esitelty Suomen koulutusjärjestelmä. Terminologiasta kannattaa huomata, että korkeakouluilla viitataan sekä AMK:n että yliopistoon. Niissä suoritetaan kahden tasoisia tutkintoja: alempi korkeakoulututkinto on AMK:n perustutkinto tai yliopiston kandidaattivaihe. Ylempi korkeakoulututkinto on AMK:n ylempi AMK-tutkinto tai yliopistojen maisterivaihe. 

KORKEAKOULUOPINTOJEN AIKATAULUTUS JA OPINTOTUKI

Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Jos ja kun haet kevään yhteishaussa, järjestelmä tarjoaa sinulle automaattisesti vain yhtä opiskelupaikkaa eli korkeimmalla sijalla olevaa, johon pisteesi riittävät. Alemmilla sijoilla olevat haut peruuntuvat automaattisesti, kun sinulle tarjotaan ylemmällä hakusijalla olevaa paikkaa. Syksyllä voi siis hakea taas, koska se on jo uusi lukukausi. Huomaa myös, että ulkomailta saadut opiskelupaikat eivät vaikuta tähän. Voit siis periaatteessa vastaanottaa opiskelupaikan samana lukukautena Suomessa ja ulkomailla.

Sinulla voi olla useampi tutkinnonsuoritusoikeus eli paikka tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta opiskelupaikat pitää ottaa vastaan eri lukukausina.

Täysimääräisesti opintotukea saa vain yhteen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Sitä on varattu noin 3 kuukautta enemmän kuin on tutkinnon tavoitesuoritusaika. Eli jos AMK-tutkinnon tavoiteaika on 3,5 vuotta (esim. sairaanhoitaja tai tradenomi), joten tukea saa 3,5 vuotta + 3 kk. Jos yliopistotutkinnon (maisteri) tavoiteaika on 5 vuotta, opintotukea saa 5 vuotta + 3 kk. Huomioi, että AMK:ssa on myös hieman pidempiä koulutuksia ja yliopistoissa on myös kandidaatti ja lisensiaatti-tasoisia koulutuksia. Tukiaika on aina tavoiteaika + 3 kuukautta. Opintotukea voi hakea vain haluamilleen kuukausille eli jos tietää, että ei opiskele täysipainoisesti jonakin vuonna, voi hakea vähemmän opintotukea ja silloin tukikuukausia säästyy myöhempää käyttöä varten.

Lisää tukikuukausia voi saada vain erityisestä syystä ja hakemuksesta (jos suorittaa esimerkiksi toisen tutkinnon tai on vaikea elämäntilanne jossakin vaiheissa opintoja). Lisäkuukausia saa vain maltillisen määrän. Lue kaikki opintotukeen liittyvä virallinen tieto KELA:n sivuilta: https://www.kela.fi/korkeakoulussa.

Jos sairastut opiskeluaikana, hanki lääkärintodistus ja keskeytä opintotukesi. Sairasta sairaspäivärahalla, jolloin opintotukikuukautesi eivät kulu hukkaan.

Ammattikorkeakoulutukinnon tavoitesuoritusaika on yleensä 3,5 - 4 vuotta. Yliopistoissa tutkintorakenne on 3+2 vuotta eli kandidaattivaiheeseen (alempi kk-tutkinto) on varattu 3 vuotta ja maisterivaiheeseen (ylempi kk-tutkinto) on varattu 2 vuotta. Yhteensä siis 5 vuotta. On muutamia poikkeuksia. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja- ja farmaseutti-tutkinnoissa on varsin yleistä suorittaa pelkkä kandidaattivaihe, joka kestää noin 3 vuotta. Lääketieteen ja psykologian aloilla taas tavoiteaika on 5,5 - 6 vuotta ja lääketieteestä valmistutaankin suoraan lisensiaateiksi, joka on maisteria korkeampi oppiarvo.

Opintojen etenemistä seuraa sekä KELA että oppilaitos. KELA:n vaatimus opintojen etenemiselle on melko maltillinen eli 5 op/opintotukikuukausi (kuitenkin vähintään 20 opintopistettä vuodessa vaikka olisi nostanut opintotukea vain yhtenä tai muutamana kuukautena). KELA:lle riittää siis 45 op/lukuvuosi (9 kk), joka on maltillinen tahti. Ja jos opintotukea ei nosta, ei KELA:n säännöistä tarvitse välittää. Opintoja voi siis hieman kokeilla ja testata ja keskittyä johonkin muuhun, kuten esimerkiksi työntekoon, kunhan opintotukea ei nosta.

Oppilaitokset säätelevät myös kokonaisopiskeluaikaa. Ne eivät pakota ketään opiskelemaan, joten välivuoden viettäminen opintojen aikanakin on mahdollista. Mutta kokonaisopiskeluaika tulee jossakin vaiheessa loppuun. Ammattikorkeakoulussa opiskeluaikaa on varattu vuosi enemmän kuin tavoiteopiskeluaika (eli 4,5 - 5 vuotta riippuen tutkinnosta). Yliopistoissa opiskeluaikaa on kaksi vuotta tavoiteopiskeluajan päälle (eli useimmilla maistereilla 7 vuotta). Näiden lisäksi opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi korkeintaan yhdeksi lukuvuodeksi. Poissaoloaika ei kuluta opiskeluaikaa, mutta silloin ei myöskään voi suorittaa yhtään opintoja. Kuitenkaan ensimmäiseksi vuodeksi ei voi ilmoittautua poissaolevaksi vaan opiskeluaika alkaa kulua, suoritti opintoja tai ei.

Poissaolevaksi voi kuitenkin ilmoittautua milloin vaan tietyistä syistä eli varusmiespalveluksen suorittaminen, vanhempainvapaat ja sairasloma. Nämä eivät siis kuluta opiskeluaikaa ja ne saa ehdottomasti myös ensimmäisenä opiskelulukuvuotena. Armeijan tai vanhempainvapaan takia ei siis ole mitään syytä lykätä opiskelemaan hakemista, vaan paikka odottaa siellä kyllä. Ja sairastuahan voi kuka tahansa milloin tahansa ilman ennakkovaroitusta.

Opintotukea saa opiskelukuukausilta 1.8.2025 alkaen korkeakouluopintoihin seuraavasti:

• Opintoraha on noin 280 euroa/kk
• Opintorahan asumislisä esimerkiksi Oulussa noin 250 e/kk
• Opintolainan valtiontakaus noin 850 e/kk ja hyvitystä saa, jos valmistuu tavoiteajassa.

Kaiken KELA:an ja tukiin liittyvän virallisen tiedon löydät KELA:n sivuilta. Asiat voivat myös muuttua, joten tarkista tiedot aina sieltä. On hyvä muistaa opintotuen ja työmarkkinatuen lisäksi:

• Sairauspäiväraha on yleensä parempi kuin opintotuki eikä kuluta opintotukikuukausia.
• Toimeentulotukea saa KELA:sta, sitä voi hakea, jos muita tuloja ei ole tai ne ovat niukat.

Yliopistotutkinnosta on hyvä huomata, että se on kaksivaiheinen eli se koostuu alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Lähes kaikilla aloilla saa suoraan suoritusoikeuden molempiin. Saumakohta on myös yksi mahdollisuus harkita uudelleen opintojen kulkua ja hakeutua samalle alalle eri oppilaitokseen tai vaikka hyvin erilaisellekin alalle maisteriohjelmaan. Jos kyse on alan vaihdosta, täytyy uudelta alalta suorittaa ennen hakeutumista maisteriohjelmaan tyypillisesti ainakin perusopinnot (25 op), joskus enemmänkin. Pidä siis mielessä myös erillishaut (maisterihaut). Samoin AMK:ssa suoritetun alemman korkeakoulututkinnon perusteella voi monilla aloilla hakeutua yliopiston maisteriohjelmaan (2 v.).