Vastaus
Kloroplastien perustehtävä yhteyttävissä kasveissa (ja levissä) on auringonvalon energian
sitominen glukoosisokeriin lähtöaineina hiilidioksidi ja vesi. 1 p.
Auringonvalon energia sidotaan fotosynteesin valoreaktioissa, joissa hajotetaan vesimolekyylejä
vedyksi ja hapeksi. 1p.
Vapautunut vety siirretään vedynsiirtäjälle (NADPH) ja energia ATP:n fosfaattisidoksiin. ATP:n
avulla hiili sidotaan pimeäreaktioissa lähtöaineena hiilidioksidi ja NADPH:n vety, jolloin
lopputuotteena syntyy sokeria (C6H12O6
). 1 p.
Tumallisten (/eukaryoottisolujen) sisältämien mitokondrioiden perustehtävä on energian
vapauttaminen orgaanisista hiiliyhdisteistä solun aineenvaihdunnan ylläpitämiseksi. Lähtöaineena
on palorypälehappo (pyruvaatti) ja lopputuotteina hiilidioksidi ja vesi. Palorypälehappo saadaan
glukoosisokerin hajottamisesta glykolyysissä. Vapautunut energia sidotaan korkeaenergisen
ATP:n fosfaattisidoksiin ja sitä voidaan käyttää solun monimutkaisten synteesien energian
tarpeeseen. 2 p.
Tapahtumat ovat peruspiirteiltään vastakkaisia; toisessa auringon energian avulla hajotetaan
vettä ja sidotaan hiilidioksidia, joilloin syntyy glukoosia. Toisessa taas hajotetaan glukoosia ja
lopputuotteena syntyy hiilidioksidia ja vettä ja vapautuu energiaa.
1 p
T. 4.
a. Kissan lihassolu: ravinto sisältää energiaa, ravintoaineet pilkkoutuvat ruuansulatuselimistössä
soluille käyttökelpoiseen muotoon ja niiden kemiallinen energia muutetaan lihassolun
soluhengityksessä ATP-molekyylien sidosenergiaksi. Hapettomissa oloissa energian vapautuminen
tapahtuu maitohappokäymisessä.
b. Kissankellon lehden solu: Auringon valoenergiaa sitoutuu fotosynteesissä glukoosin kemialliseksi
sidosenergiaksi. Soluhengityksessä muutetaan glukoosin sisältämä energia ATP-molekyylien
sidosenergiaksi.
c. Kissankellon juuren solu: lehden solujen fotosynteesissä syntynyttä glukoosia kuljetetaan
johtojänteiden nilaosaa pitkin juuren soluille. Glukoosin energia muutetaan soluhengityksessä ATPmolekyylien sidosenergiaksi.
d. Jäkälän leväosakkaan solu: Auringon valoenergia sitoutuu fotosynteesissä glukoosin energiaksi. Se
muutetaan soluhengityksessä ATP-molekyylien sidosenergiaksi.
e. Jäkälän sieniosakkaan solu: elää symbioosissa leväosakkaan kanssa, jolta saa glukoosia.
Soluhengityksessä glukoosin energia muutetaan ATP-molekyylien sidosenergiaksi.
f. Hajottajabakteerin solu: kuollut orgaaninen aines, jota hajottajabakteeri hajottaa, sisältää
energiaa. Tämä energia muutetaan soluhengityksessä ATP-molekyylien sidosenergiaksi.
g. Mäntykukka on loiskasvi eli se käyttää hyväkseen männyltä ottamiaan orgaanisia aineita.
sitominen glukoosisokeriin lähtöaineina hiilidioksidi ja vesi. 1 p.
Auringonvalon energia sidotaan fotosynteesin valoreaktioissa, joissa hajotetaan vesimolekyylejä
vedyksi ja hapeksi. 1p.
Vapautunut vety siirretään vedynsiirtäjälle (NADPH) ja energia ATP:n fosfaattisidoksiin. ATP:n
avulla hiili sidotaan pimeäreaktioissa lähtöaineena hiilidioksidi ja NADPH:n vety, jolloin
lopputuotteena syntyy sokeria (C6H12O6
). 1 p.
Tumallisten (/eukaryoottisolujen) sisältämien mitokondrioiden perustehtävä on energian
vapauttaminen orgaanisista hiiliyhdisteistä solun aineenvaihdunnan ylläpitämiseksi. Lähtöaineena
on palorypälehappo (pyruvaatti) ja lopputuotteina hiilidioksidi ja vesi. Palorypälehappo saadaan
glukoosisokerin hajottamisesta glykolyysissä. Vapautunut energia sidotaan korkeaenergisen
ATP:n fosfaattisidoksiin ja sitä voidaan käyttää solun monimutkaisten synteesien energian
tarpeeseen. 2 p.
Tapahtumat ovat peruspiirteiltään vastakkaisia; toisessa auringon energian avulla hajotetaan
vettä ja sidotaan hiilidioksidia, joilloin syntyy glukoosia. Toisessa taas hajotetaan glukoosia ja
lopputuotteena syntyy hiilidioksidia ja vettä ja vapautuu energiaa.
1 p
T. 4.
a. Kissan lihassolu: ravinto sisältää energiaa, ravintoaineet pilkkoutuvat ruuansulatuselimistössä
soluille käyttökelpoiseen muotoon ja niiden kemiallinen energia muutetaan lihassolun
soluhengityksessä ATP-molekyylien sidosenergiaksi. Hapettomissa oloissa energian vapautuminen
tapahtuu maitohappokäymisessä.
b. Kissankellon lehden solu: Auringon valoenergiaa sitoutuu fotosynteesissä glukoosin kemialliseksi
sidosenergiaksi. Soluhengityksessä muutetaan glukoosin sisältämä energia ATP-molekyylien
sidosenergiaksi.
c. Kissankellon juuren solu: lehden solujen fotosynteesissä syntynyttä glukoosia kuljetetaan
johtojänteiden nilaosaa pitkin juuren soluille. Glukoosin energia muutetaan soluhengityksessä ATPmolekyylien sidosenergiaksi.
d. Jäkälän leväosakkaan solu: Auringon valoenergia sitoutuu fotosynteesissä glukoosin energiaksi. Se
muutetaan soluhengityksessä ATP-molekyylien sidosenergiaksi.
e. Jäkälän sieniosakkaan solu: elää symbioosissa leväosakkaan kanssa, jolta saa glukoosia.
Soluhengityksessä glukoosin energia muutetaan ATP-molekyylien sidosenergiaksi.
f. Hajottajabakteerin solu: kuollut orgaaninen aines, jota hajottajabakteeri hajottaa, sisältää
energiaa. Tämä energia muutetaan soluhengityksessä ATP-molekyylien sidosenergiaksi.
g. Mäntykukka on loiskasvi eli se käyttää hyväkseen männyltä ottamiaan orgaanisia aineita.