Muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä:

Fotosynteesi:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/31/fotosynteesi-tuottaa-sokeria-ja-happea

Elämän perusreaktioita:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/tiedepankki-1

Opetus.tv: Energia (ATP):
https://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/energia-atp/

Opetus.tv: Hiilihydraatit:
https://www.youtube.com/watch?v=MQxRXN_B3Rg

T. 5
a. Vihreän värin aallonpituusalue heijastuu pääosin pois kasvin lehdistä.
b. Syksyllä lehtivihreämolekyylit hajoavat ja varastoituvat kevättä varten. Silloin
viherhiukkasten muut väriaineet tulevat esille.
c. Tuulisella säällä lehtien ilmaraot ovat kiinni, jolloin niistä ei pääse fotosynteesissä
tarvittavaa hiilidioksidia lehtien viherhiukkasiin.
d. Kun lämpötila nousee yli +40 asteeseen, fotosynteesireaktioissa tarvittavat entsyymit
tuhoutuvat. Lisäksi lämpimässä kasvista haihtuu runsaasti vettä. Ilmaraot sulkeutuvat
veden puutteen vuoksi, jolloin hiilidioksidin pääsy kasviin estyy.
e. Syvälle ei pääse valoa.
f. Nestekaasun palamisessa syntyy hiilidioksidia.
g. Talvella järvet ovat jäässä eikä jään läpi pääse liukenemaan happea veteen. Vesikasveissa ei
tapahdu talvella myöskään fotosynteesiä.
h. Eläimen, esim. naudan syömässä ruohossa tapahtuneessa fotosynteesissä Auringon valon
energia on muuntunut glukoosin kemialliseksi sidosenergiaksi. Nauta on saanut energiaa
syömällä ruohoa, joten naudasta valmistetun pihvin sisältämä energia on lähtöisin
Auringon valosta.
i. Kasvit sitovat fotosynteesissään hiilidioksidia, joka on yksi kasvihuonekaasuista.

6. Ihanteelliset kasvuolosuhteet
Valon määrä ja aallonpituus
• riittävästi valoa
• viherhiukkasen yhteyttämisväriaineet pystyvät sitomaan parhaiten sinisen ja punaisen
värin aallonpituusaluetta
Hiilidioksidin määrä
• riittävästi hiilidioksidia
• hiilidioksidipitoisuus kasvihuoneessa kannattaa pitää korkeampana kuin ulkoilman
hiilidioksidipitoisuus
Lämpötila
• fotosynteesi on tehokkainta +20-30°C lämpötilassa
Veden määrä
• kasvien riittävä veden saanti
• vesi on fotosynteesin lähtöaine
• ravinteet kulkevat kasviin veden mukana
Ravinteet
• riittävä ravinteiden, esimerkiksi fosfori, kalium, magnesium ja typpi, saanti
• kasvi tarvitsee ravinteita muun muassa fotosynteesissä toimivien entsyymien ja
yhteyttämisväriaineiden rakennusaineiksi

T. 9
b. Agropyron sp. 30,5 ja Bouteloua sp. 21
c. Bouteloua, koska sen fotosynteesitehokkuus kasvaa lämpötilan noustessa ja optimi on
+40°C. Se ei myöskään pysty yhteyttämään yhtä tehokkaasti alhaisissa lämpötiloissa kuin
Agropyron. Agropyronin fotosynteesitehon optimilämpötila on 25°C eli se on sopeutunut
kasvamaan viileämmässä ilmastossa.
d. Lämpötilan noustessa fotosynteesissä tarvittavien entsyymien kolmiulotteinen rakenne
tuhoutuu, jolloin ne eivät enää pysty katalysoimaan reaktiota. Korkeassa lämpötilassa
myös kasvin soluhengitys kiihtyy, ja kasvi kuluttaa enemmän glukoosia kuin ehtii sitä
valmistamaan.
e. Hiilidioksidipitoisuus: Mitä enemmän hiilidioksidia on, sitä tehokkaammin kasvi yhteyttää.
Veden määrä: Vesi on fotosynteesin toinen lähtöaine.
Ravinteet: Niitä tarvitaan veden pilkkomisessa valoreaktioissa.
Valon aallonpituus: punainen ja sininen valo on yhteyttämisen kannalta tehokkainta.