Alkuräjähdys - 15 miljardia vuotta sitten
Maapallon synty - 4,6 miljardia vuotta sitten
Ensimmäinen solu - 3,8 miljardia vuotta sitten

- Elämän syntyä edelsi kemiallinen evoluutio
1. Ensin epäorgaanisista aineista muodostui orgaanisia yhdisteitä (energiaa UV-säteilystä, meteoriittis-iskuista, salamoinnista ja tulivuorenpurkauksista)
2. Näistä orgaanisista aineista syntyi jättimolekyyleja esim. DNA:ta.
3. Jättimolekyylit jäivät kalvon sisään -> SOLU

- Arkeonit ja bakteerit olivat pitkään maapallon valtiaita.
- 3 miljardia vuotta sitten kehittyi syanobakteeri ja fotosynteesi -> ilmakehään happea ja otsonikerros.
- 1,5 miljardia vuotta sitten endosymbioosin kautta kehittyi tumallinen solu = eukaryootti.
- Monisoluisia eliöitä on ollut ainakin 0,7 miljardia vuotta. Monisoluisuus mahdollisti solujen erikoistumisen, eliöiden koon kasvamisen ja suvullisen lisääntymisen.
- Kambrikauden räjähdyksessä (n. 550 miljoonaa vuotta sitten) syntyivät lähes kaikki eläinten nykyiset pääjaksot. Elämä oli vielä täysin merissä. Kullakin ryhmällä oli omat avainsopeumansa, jonka ansiosta se selvisi.
- Esimerkiksi selkäjänteisten tärkeä avainsopeuma on sisäinen tukiranka, joka helpotti liikkumista ja mahdollisti eläinten koon kasvun.
- Viherlevät ovat kasvien edeltäjiä, ensimmäisiä maan valloittajia. Maan valloitus oli mahdollista vasta kun happipitoisuus oli tarpeeksi suuri ja otsonikerros suojasi säteilyltä n. 460 miljoonaa vuotta sitten.
- Ensimmäiset kasvit olivat sekovartisia sammalia.
- Seuraavaksi kehittyivät sanikkaiset, joiden avainsopeumia olivat juuret ja johtosolukko sekä pintasolukko, joka suojasi kuivumiselta. Ainoastaan lisääntyminen oli enää vedestä riippuvaista.
- Ilmaston muuttuessa kuivemmaksi siemenkasvit saivat avainsopeumastaan siemenestä valintaetua. Siemen selviää kuivassa ja vararavinnon turvin saattaa itää pitkänkin ajan kuluttua. Siemenkasveilla myös siitepöly liikkuu ilman vettä. Itiökasvien sukusolut tarvitsevat liikkumista varten vettä.
- Kasveilla ja sienillä koevoluution tuloksena on kehittynyt esimerkiksi hyönteisiä houkuttelevat kukat, jäkälä ja sienijuuri.
- Kasvien perässä maalle nousivat nopeasti myös eläimet. Ensimmäisiä maaeläimiä olivat niveljalkaiset ja ensimmäisiä maaselkärankaisia sammakkoeläimet.
- Kalat ovat vesielämään sopeutuneita selkärankaisia.
- Sammakkoeläimien avainsopeumia maaelämään ovat neljä raajaa (evistä kehittyneet) ja keuhkot (uimarakosta kehittynyt). Sammakkoeläimet eivät ole kuitenkaan sopeutuneet kuivuuteen, vaan iho hengittää ja sen täytyy olla kostea. Lisäksi lisääntyminen on sidoksissa veteen.
- Matelijoilla sopeutumista maaelämään ja ilmaston kuivumiseen osoittavat esimerkiksi kuivuutta kestävä iho, sisäinen siitos ja munankuori, joka suojaa kehittyvää alkiota kuivumiselta ja kolhuilta. Siinä on myös vararavintoa.
- Matelijoiden valtakausi loppui ilmaston viilenemiseen. Kylmässä eivät vaihtolämpöiset pärjää.
- Nisäkkäillä on kohtu ja ne imettävät. Nämä avainsopeumat auttavat poikasista huolehtimisessa.
- Nisäkkäät ovat myös tasalämpöisiä ja niillä on turkki. Nämä sopeumat auttavat sopeutumaan lämpötilan vaihteluihin.