Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
PS2 Kehittyvä ihminen (2 op)
Opintojakson aikana tarkastellaan yksilön kasvua ja kehitystä koko elämänkaaren aikana perehtyen yksilön kehitystä ohjaaviin biologisiin, sosiaalisiin sekä psyykkisiin tekijöihin. Opintojaksolla tutustutaan myös kehityspsykologisiin tutkimusmenetelmiin sekä ajankohtaisiin tutkimuksiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuvat hyvinvointi- sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Hyvinvointiosaaminen liittyy moniin opintojakson sisältöihin, esimerkiksi identiteettiin. Yhteiskunnallinen osaaminen liittyy esimerkiksi yhteiskunnan päivähoitojärjestelmän arvioivaan tarkasteluun kehityspsykologisen tiedon näkökulmasta.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
-
osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta
-
osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat psyykkiseen kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun
-
osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa
-
osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen kehitykseen
-
ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta
-
perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä tekijöitä
-
osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
-
osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan.
Opintojakson keskeiset sisällöt
- perimän merkitys
- kypsyminen ja oppiminen
- herkkyyskaudet
- plastisuuden merkitys kehityksessä
- varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
- temperamentti
- minuus ja minäkäsitys
- tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely
- vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot
- kieli ja ajattelu
- toiminnanohjaus
- henkilökohtainen identiteetti
- sosiaalinen identiteetti
- kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti
- sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus
- erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen
- vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys
Psykologinen tutkimus
-
kaksos- ja adoptiotutkimus
-
pitkittäis- ja poikittaistutkimus
-
esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista
Opintojakson arviointi
Oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ohjataan opintojakson aikana palautteen avulla. Palautteen avulla opiskelijaa kannustetaan ajattelun taitojen monipuoliseen kehittämiseen. Opintojakson aikana arviointia toteutetaan monipuolisesti, ja se kohdistuu psykologian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen opintojaksokohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä opiskelijan tiedolliseen osaamiseen että tiedonkäsittelyn hallintaan.
Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10).
PS3 Tietoa käsittelevä ihminen (2op)
Opintojaksolla tarkastellaan ihmisen kognitiivisen toiminnan perusteita. Perehtyminen hermoston rakenteeseen ja toimintaan luo valmiuksia oivaltaa yhteyksiä psyykkisten ja biologisten toimintojen välillä. Koska biologinen tieto hermoston rakenteesta ja tutkimustavoista yhdistyy psykologiseen tietoon, korostuu laaja-alaisen osaamisen tavoitteista erityisesti monitieteinen osaaminen. Opintojaksolla korostuu lisäksi myös luova osaaminen, sillä opiskelija suunnittelee kokeellisen tutkimuksen tutkimussuunnitelman yksin tai yhdessä toisten kanssa.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen
- osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn
- ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle
- ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa
- tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä
- ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana
- osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa
- osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.
Opintojakson keskeiset sisällöt
- ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely
- tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely
- sisäiset mallit ja havaintokehä
- havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta
- tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus
- perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä
- työmuistin ja säilömuistin toiminta
- muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen
- perustietoa muistin hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä
- kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä
- perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä
- nopea ja hidas ajattelu
- esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista
- hermoston ja aivojen päärakenteet
- hermosolun ja synapsin toiminta
- tiedon kulku hermoverkoissa
- plastisuus
- esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
- kokeellisen tutkimuksen periaatteet
- esimerkkejä tapaustutkimuksista
- esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
- kokeellisen tutkimuksen suunnittelu
Opintojakson arviointi
Oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ohjataan opintojakson aikana palautteen avulla. Palautteen avulla opiskelijaa kannustetaan ajattelun taitojen monipuoliseen kehittämiseen. Opintojakson aikana arviointia toteutetaan monipuolisesti, ja se kohdistuu psykologian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen opintojaksokohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä opiskelijan tiedolliseen osaamiseen että tiedonkäsittelyn hallintaan.
Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10).
PS4 Tunteet ja mielenterveys (2 op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet
Opintojaksolla tarkastellaan tunteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä biologisesta, psyykkisestä sekä sosiaalisesta näkökulmasta. Opiskelija syventyy tarkemmin yhden mielenterveysongelman syihin, oireisiin ja hoitoon. Psykologisen tutkimuksen osa-alueista perehdytään erityisesti kuvailevaan ja korrelatiiviseen tutkimukseen sekä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntäviin tutkimusmenetelmiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuu keskeisesti kaikissa oppisisällöissä hyvinvointiosaaminen. Eettinen ja yhteiskunnallinen osaaminen nousevat tarkastelun kohteeksi tutkittaessa mielenterveyden ongelmien hoidossa sovellettavia hoitokäytänteitä.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta
- ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä
- osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen
- tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä
- osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia
- osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa
- syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.
Opintojakson keskeiset sisällöt
- tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus
- perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta
- tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
- tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä
- tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä
- hallintakeinojen ja defenssien merkitys
- resilienssin merkitys hyvinvoinnille
- nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle
- keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät
- stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja
- kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen
- mielenterveys käsitteenä
- yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista
- esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä
- esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista
- esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta
- ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus
- esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
Oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ohjataan opintojakson aikana palautteen avulla. Palautteen avulla opiskelijaa kannustetaan ajattelun taitojen monipuoliseen kehittämiseen. Opintojakson aikana arviointia toteutetaan monipuolisesti, ja se kohdistuu psykologian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen opintojaksokohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä opiskelijan tiedolliseen osaamiseen että tiedonkäsittelyn hallintaan.
Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10).
PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (2 op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet
Opintojaksolla tarkastellaan persoonallisuutta moniulotteisesti. Erityisinä teemoina ovat älykkyys, luovuus ja ihminen yhteisön jäsenenä. Psykologisen tutkimuksen osa-alueista perehdytään erityisesti persoonallisuuden ja älykkyyden tutkimusmenetelmiin sekä sosiaalipsykologiseen tutkimukseen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuvat eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Eettisyys- ja ympäristöosaaminen liittyvät erityisesti persoonallisuustutkimukseen ja persoonallisten vahvuuksien sekä arvojen tiedostamiseen.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- osaa kuvailla yksilöllisten ominaisuuksien eroja ja niiden geneettistä perustaa
- osaa tarkastella persoonallisuutta kokonaisuutena eri näkökulmista ja soveltaa tätä tietoa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa
- osaa kuvailla yksilöllisiä eroja älykkyydessä ja luovuudessa
- osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan
- ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta
- osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen
- osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä.
Opintojakson keskeiset sisällöt
- persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus
- perustietoa käyttäytymisgenetiikasta
- temperamentti
- piirreteoreettinen näkökulma
- motivaatio
- yksilölliset tulkinta- ja toimintatyylit
- identiteetin ja persoonallisuuden narratiivinen tarkastelu
- älykkyyden määritelmiä
- älykkyyden mittaaminen ja siihen liittyvät haasteet
- perimän ja ympäristön vuorovaikutus älykkyydessä
- luovuuden määritelmiä ja luovuuteen liittyviä tekijöitä
- tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen
- esimerkkejä sosiaalisuuden hermostollisesta perustasta
- ryhmän merkitys yksilölle ja ryhmien väliset suhteet
- tilannetekijöiden vaikutus yksilöön ja ryhmään
- kulttuurien eri ulottuvuuksia
- esimerkkejä kulttuurin vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen
- esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
- yksilöllisten erojen tutkiminen
- persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät
- reliabiliteetti ja validiteetti
- esimerkkejä kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista
- esimerkkejä sosiaalipsykologian tutkimuksista
Oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ohjataan opintojakson aikana palautteen avulla. Palautteen avulla opiskelijaa kannustetaan ajattelun taitojen monipuoliseen kehittämiseen. Opintojakson aikana arviointia toteutetaan monipuolisesti, ja se kohdistuu psykologian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen opintojaksokohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä opiskelijan tiedolliseen osaamiseen että tiedonkäsittelyn hallintaan.
Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10).