Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
HI4 Eurooppalainen ihminen (2op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
Opintojakso tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Opintojaksossa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.
Opintojakso, jonka keskeiset sisällöt ja tavoitteet liittyvät eurooppalaiseen aate- ajattelu- ja kulttuuriperinnön ymmärtämiseen, tukevat samalla myös opiskelijan oman identiteetin etsintää ja vahvistavat näin hyvinvointiosaamisen kehittymistä.
Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opintojakson keskeiset sisällöt auttavat opiskelijaa kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, mikä tukee monitieteellisen ja luovan osaamisen laaja-alaista oppimista.
Historia on jo lähtökohdiltaan selkeästi yhteiskunnallinen aine, joten opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet tukevat opiskelijan laaja-alaista yhteiskunnallista osaamista. Historian opiskelu auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi historian poliittisesta ja yhteiskunnallisesta käytöstä ja tarjoaa mahdollisuuden sen kriittiseen arvioimiseen.
Eurooppalaisen ihmisen tieteellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun kehityksen ymmärtäminen ja sen näkeminen ympäröivissä yhteiskunnissa auttavat opiskelijaa tulemaan tietoiseksi historian poliittisesta ja yhteiskunnallisesta käytöstä ja tarjoaa mahdollisuuden sen kriittiseen arvioimiseen.
Opintojakso, joka käsittelee eurooppalaisen ihmisen tieteellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun syntyä ja kehitystä, antaa opiskelijalle työkaluja myös ymmärtää nykyisten eurooppalaisten yhteiskuntien arvopohjia. Opiskelija saa valmiuksia erilaisien kriisien ja ilmiöiden ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen sekä humanistisesta että kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, mikä tukee eettistä ja ympäristöosaamista.
Eurooppalaisen ihmisen kulttuuriperintöön keskittyvä opintojakso tukee ja syventää opiskelijan tietämystä paitsi Euroopan myös globaalin maailman moninaisuudesta, mikä tukee opiskelijan globaalia- ja kulttuuriosaamista.
- tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
- ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
- ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
- osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
- osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
- pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
- osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.
Opintojakson keskeiset sisällöt
- tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä
- antiikin kulttuurien yleispiirteet
- demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
- keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus
- tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
- reformaatio ja tiedon vallankumous
- valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
- 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset
- taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
- tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
- demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
- tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
- sukupuoliroolien murros
Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä kyky arvioida historiallisia ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa esimerkiksi perustellun tiedon välineenä tai taitoa muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.
Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisesta. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseekirjoitelmat ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.
Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).
HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
Opintojakso tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Opintojaksossa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Opintojaksossa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.
Opintojakson keskeiset tavoitteet linkittyvät luontevasti myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Opintojakson sisällölliset ja taidolliset tavoitteet kannustavat ja mahdollistavat lähiympäristön historiaan perehtymisen, mikä tukee opiskelijan omaa identiteetin etsintää ja näin tukee laaja-alaisen hyvinvointiosaamisen tavoitteita.
Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opintojakson keskeiset sisällöt auttavat opiskelijaa kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, mikä tukee monitieteellisen ja luovan osaamisen laaja-alaista oppimista.
Historia on jo lähtökohdiltaan selkeästi yhteiskunnallinen aine, joten opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet tukevat opiskelijan laaja-alaista yhteiskunnallista osaamista. Opintojakson sisällölliset ja taidolliset tavoitteet mahdollistavat erilaiset lähdekriittiset harjoitukset, jotka vahvistavat opiskelijan medialukutaitoja. HIstorian opiskelu auttaa opiskelijaa myös tulemaan tietoiseksi historian yhteiskunnallisesta ja poliittisesta käytöstä sekä harjoittaa tulkitsemaan ja arvioimaan sitä.
Opintojakso, joka käsittelee Suomen historiaa aina rautakaudelta autonomian aikaan, antaa opiskelijalle mahdollisuuden ymmärtää menneisyyden vaiheita ja eri ilmiöitä, jotka ovat muovanneet ja vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan arvopohjaan. Opintojakson tavoitteet, mm. tuntemus eri väestöryhmien kulttuuriperinnöstä ja arjen historiasta, antavat opiskelijalle valmiuksia pohtia ja arvioida eri ilmiötä sekä humanistisesta että kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, mikä tukee eettistä ja ympäristöosaamista.
Ruotsin itämaasta Suomeksi -opintojakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden luoda käsitys ja syventää tietämystään paitsi suomalaisesta myös saamelaisesta ja muiden Suomen vähemmistöryhmien kulttuuriperinnöstä ja arjen historiasta, mikä tukee opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista.
- tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
- tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
- hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
- kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
- osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
- osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
- osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.
- tutkimusmenetelmät ja lähteet
- käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
- Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
- kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
- yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri
- reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
- Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
- elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
- Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla
- Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
- suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide
Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, analysoida ja ymmärtää eri tietolähteiden luotettavuutta, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä kyky arvioida historiallisia ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa esimerkiksi perustellun tiedon välineenä tai taitoa muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.
Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Oppintojakson aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseekirjoitelmat ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.
Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).
HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
Opintojaksossa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Opintojaksossa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.
Opintojakson keskeiset tavoitteet linkittyvät luontevasti myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Opintojakson keskeisistä sisällöistä esimerkiksi länsimaisten kulttuurien kohtaaminen muiden kulttuurien kanssa historian eri aikoina antaa työkaluja ja esimerkkejä pohtia ristiriitoja ja ongelmia eettisyyden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja myötätunnon näkökulmasta. Nämä vahvistavat opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymistä.
Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opintojakson keskeiset sisällöt auttavat opiskelijaa kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, mikä tukee monitieteellisen ja luovan osaamisen laaja-alaista oppimista.
Historian opetus korostaa keskeisesti ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, mikä tukee opiskelijan yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaisia tavoitteita. Maailman kultturien opintojakson keskeiset tavoitteet ja sisällöt antavat työkaluja myös tältä osin opiskelijan ymmärryksen ja ajattelun vahvistamiseen.
Opintojakso, joka käsittelee maailman kulttuureja, kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksiin liittyviä ristiriitoja historian eri aikoina, antaa opiskelijalle valmiuksia ilmiöiden pohtimiseen, ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen sekä humanistisesta että kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, mikä tukee eettistä ja ympäristöosaamista.
Maailman kulttuurien opintojakson sisällöt ja keskeiset tavoitteet syventävät tietämystä kultturien vuorovaikutuksista ja globaalin maailman moninaisuudesta, mikä tukee opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista, jossa keskeistä on ymmärtää kansainvälisyyden ja vastuullisen yhteiskunnan jäsenen merkitys unohtamatta oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa.
- ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
- tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
- osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa
- analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
- erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä
- osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
- tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa.
Opintojakson keskeiset sisällöt
- kulttuurit ja niiden vuorovaikutus
- Aasian kulttuurit
- Afrikan kulttuurit
- arktiset kulttuurit
- Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
- Latinalaisen Amerikan kulttuurit
- Lähi-idän kulttuurit
- Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.
Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä kyky arvioida historiallisia ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa esimerkiksi perustellun tiedon välineenä tai taitoa muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia
Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana voidaan pitään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa.
Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista ja/ tai opintojakson tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja soveltamiskykyä mittaavasta kokeesta ja siitä saatavasta arvosanasta. Opintojakson tavoitteet ja keskeiset sisällöt mahdollistavat sen, että opiskelijan tekemää tutkimusta, jossa opiskelija käyttää lähdeaineistoa monipuolisesti ja kriittisesti ja esittelee tutkimuksen opintojakson aikana sovitussa tilaisuudessa, voi käyttää arvioinnissa. Arvioinnissa voidaan käyttää tällöin paitsi itsearviointia myös sekä vertaispalautetta että opettajan arviointia.
Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).