HI4 Eurooppalainen ihminen (2op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
Opintojakso tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Opintojaksossa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.
Opintojakso, jonka keskeiset sisällöt ja tavoitteet liittyvät eurooppalaiseen aate- ajattelu- ja kulttuuriperinnön ymmärtämiseen, tukevat samalla myös opiskelijan oman identiteetin etsintää ja vahvistavat näin hyvinvointiosaamisen kehittymistä.
Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opintojakson keskeiset sisällöt auttavat opiskelijaa kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, mikä tukee monitieteellisen ja luovan osaamisen laaja-alaista oppimista.
Historia on jo lähtökohdiltaan selkeästi yhteiskunnallinen aine, joten opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet tukevat opiskelijan laaja-alaista yhteiskunnallista osaamista. Historian opiskelu auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi historian poliittisesta ja yhteiskunnallisesta käytöstä ja tarjoaa mahdollisuuden sen kriittiseen arvioimiseen.
Eurooppalaisen ihmisen tieteellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun kehityksen ymmärtäminen ja sen näkeminen ympäröivissä yhteiskunnissa auttavat opiskelijaa tulemaan tietoiseksi historian poliittisesta ja yhteiskunnallisesta käytöstä ja tarjoaa mahdollisuuden sen kriittiseen arvioimiseen.
Opintojakso, joka käsittelee eurooppalaisen ihmisen tieteellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun syntyä ja kehitystä, antaa opiskelijalle työkaluja myös ymmärtää nykyisten eurooppalaisten yhteiskuntien arvopohjia. Opiskelija saa valmiuksia erilaisien kriisien ja ilmiöiden ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen sekä humanistisesta että kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, mikä tukee eettistä ja ympäristöosaamista.
Eurooppalaisen ihmisen kulttuuriperintöön keskittyvä opintojakso tukee ja syventää opiskelijan tietämystä paitsi Euroopan myös globaalin maailman moninaisuudesta, mikä tukee opiskelijan globaalia- ja kulttuuriosaamista.
- tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
- ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
- ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
- osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
- osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
- pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
- osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.
Opintojakson keskeiset sisällöt
- tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä
- antiikin kulttuurien yleispiirteet
- demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
- keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus
- tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
- reformaatio ja tiedon vallankumous
- valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
- 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset
- taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
- tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
- demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
- tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
- sukupuoliroolien murros
Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä kyky arvioida historiallisia ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa esimerkiksi perustellun tiedon välineenä tai taitoa muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.
Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisesta. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseekirjoitelmat ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.
Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).