THL:n mukaan "Yksilön tasolla osallisuus ilmenee kokemuksena, joka syntyy kun ihminen tuntee kuuluvansa itselle merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön. Yhteisössä osallisuus ilmenee jäsenten keskinäisenä arvostuksena ja luottamuksena sekä mahdollisuutena vaikuttaa yhteisössään."¹

Lukiokoulutuksessa lainkin mukaan (Lukiolaki 714/2018, 33§ ²⁾ opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet tulee turvata ja lukiossa on oltava opiskelijakunta. Tämä onkin lukiossa jo yleensä hyvin vakiintunutta toimintaa. Hankkeessamme teimme lisäksi seuraavaa:

• Perustimme liikuntatuutori-ryhmän, jossa ohjaavan opettajan johdolla opiskelijat tuottivat erilaista liikunnallista välitunti-toimintaa. Tällaiseen toimintamalliin hyviä vinkkejä löytyy JAMK:n hankkeeseen liittyvästä Hyvinvointitutor-kouluttajan käsikirjasta ³.
• Perustimme hyvinvointi-tiimin, jossa opiskelijat saivat pienissä ryhmissä antaa palautetta ja ideoida hyvinvointiin liittyviä asioita. Ryhmä toimi ideoijana ja palautteen antajana, koska opiskelijakunnan hallitus ei aina ehdi paneutua kaikkiin asioihin.
• Teimme alku- ja loppukartoituksen opiskelijoiden mielipiteistä anonyymilla kyselyllä kaikille opiskelijoille. Tässä kannattaa hyödyntää Kouluterveyskyselyn tuloksia. Teimme sen lisäksi oman kyselyn, jossa paneuduimme niihin kohtiin, joista halusimme lisätietoa tai jotka kouluterveyskyselystä eivät käyneet ilmi.
• Kohdennettua palautetta ja ideointia teimme myös pistetyöskentelynä opinto-ohjauksen tunnilla yhden opintojakson puitteissa. Lukion toisen vuosikurssin opiskelijat muodostivat pieniä ryhmiä ja antoivat ideoita ja palautetta kiertäen pisteeltä toiselle ja kirjaten palautteen paperille.
• Ryhmänohjauksessa käsiteltiin vielä syvemmin palautteen ja ideoiden perusteella esiin nousseita kysymyksiä. Ryhmänohjaajat antoivat mahdollisuuden myös kahdenkeskiseen keskusteluun aiheesta.
• Opiskelijakunnan hallitus teki yhteistyötä naapurikuntien lukioiden OPKH:n kanssa. He kokoontuivat yhteen ja vaihtoivat hyviä käytänteitä.
• Pidimme kevään lopuksi kehittämispäivät, jossa oli mukavaa tekemistä, retkeilyä ja rennossa ilmapiirissä, pienissä ryhmissä tapahtuvaa ideointia ja ajatusten vaihtoa.
• Jo aiemmin toimineet opiskelijakunnan hallitus ja tutorit ottivat yhdeksi selkeäksi tavoitteekseen hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja ryhmäyttämisen lisäämisen. Perustimme myös opettajista epävirallisen tiimin, johon kuuluu tilanteesta riippuen opiskelijakunnan ohjaava opettaja, tutortoiminnasta vastaava opettaja, opiskeluhuollon edustus (esimerkiksi rehtori, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja) sekä erityinen koulumme hyvinvointivastaava ja liikuntatutoropettaja. Hyvinvointivastaava ja liikuntatutoropettaja saavat korvauksen hyvinvointitiimiin kuulumisesta.
• Läsnäolo tukee myös osallisuutta. Teimme systemaattisen poissaoloihin puuttumisen mallin⁴ hankkeen puitteissa, vaikka aiemminkin poissaoloja on seurattu tarkasti. Avoin viestintä ja selkeät pelisäännöt tukevat osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta.
• Kiinnitimme myös huomiota istumajärjestyksiin. Opettajalla on vapaus määrätä itse istumajärjestyksestä tai sen puutteesta, mutta hankkeen myöstä rohkaistiin siihen, että opettajan päättämä ja etukäteen pedagogisesti miettimä istumajärjestys puoltaa paikkaansa. Se tuo turvallisuuden tunnetta yksinäisille ja helpottaa pari- ja ryhmätöiden aloittamista.

Halusimme siis antaa monenlaisia kanavia osallisuuden lisäämiseen ja palautteen antamiseen: sekä avoimeen keskusteluun perustuvia että anonyymiyteen perustuvia kanavia. Lisäksi kannustettiin mahdollisuuteen keskustella ryhmänohjaajan kanssa aiheesta kahden kesken ja keskusteluun perustuvia tapoja toteutettiin sekä pienissä attä suurissa ryhmissä, jolloin hiljaisemmatkin äänet pääsivät paremmin kuuluviin.

Tällaisista aiheista meillä esimerkiksi keskusteltiin:

• Pitäisikö oppitunneilla tehdä jotakin muutoksia opiskeluhyvinvoinnin edistämiseksi?
• Onko tiedottamisessa, lukujärjestyskäytänteissä tms. jotakin kehittämisen varaa? Mitä haluaisit toisin?
• Miten luodaan mielestäsi turvallinen ryhmä?
• Minkälaisia asioita haluaisit käsiteltäväksi hyvinvointiteemoista? Onko toiveita luennoitsijoille tai koulutuksille?
• Miten yhteisöllisyyttä voi kehittää?
• Miten toimitaan, jos tunnilla vastaaminen tuottaa vaikeuksia?
• Käsittelimme Kouluterveyskyselyn kipukohtia ja pohdimme mitä näille olisi tehtävissä.
• Olisitko kaivannut enemmän ryhmäyttämistä ja minkälaista.
• Jne.

Lähteet ja lisätietoa:

¹Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Osallisuuden edistäminen. 2024. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen

² Lukiolaki 714/2018, 33§. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180714

³ Anu Kangasniemi, 2021. Hyvinvointia vertaistoiminnan avulla. Hyvinvointitutor-kouluttajan käsikirja. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 396. https://www.jamk.fi/sites/default/files/2022-11/Hyvinvointitutor_Kouluttajan-kasikirja-saavutettava_1.pdf

⁴ Muhoksen lukion poissaoloihin puuttumisen malli: https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/ota2/poissaoloihin-puuttuminen

Vinkiksi keskustelujen järjestämiseen: https://www.eratauko.fi/

Osallisuutta tukee se, että kokee kuuluvansa ryhmään eikä ole yksin. Siihen vinkiksi esimerkiksi School to belong -hanke: https://www.helsinkimissio.fi/schooltobelong/