Kuka minä olen? Yksi vapaaehtoinen menee ulos luokasta. Muu ryhmä sopii poistujalle roolin. Kun vapaehtoinen palaa saliin, hänen tulee ottaa rooli vastaan ja viedä tilannetta eteenpäin.

Huomioita:

• Kannattaa sopia, kuka syöttää tulijalle roolin. Syötön tulee olla selkeä: ”Hyvää huomenta, opettaja!”
• Roolin pitää olla muuhun ryhmään nähden keskeinen: Opettaja, ei oppilas. Kersantti, ei sotilas. Laulaja, ei fani.
• Sopii hyvin ensimmäiselle kerralle.

Määrittelyketju. Musiikki soi ja oppilaat kävelevät omissa ajatuksissaan. Kun musiikki pysähtyy:

• Ensimmäisillä kerroilla kukin ottaa yhteyden lähimpään kaveriin ja tervehtii.
• Seuraavassa vaiheessa oppilaat tervehtivät ja pysähtyvät juttelemaan sen verran, että kummankin etunimi tulee selville. (Se voi dialogissa tulla esiin kumman tahansa esittämänä: ”Hei, Janne!” tai ”Moi! Minä olen Janne.”)
• Seuraavan kerran musiikin pysähtyessä, oppilaat tekevät tilanteen, jossa tulee esiin myös kummankin sukunimi. (Tilanne vaihtuu joka kerta.)
• Seuraavassa tilanteessa dialogissa tulee ilmi myös kummankin ammatit.
• Kun musiikki taas pysähtyy, dialogi paljastaa myös sen missä nämä kaksi ihmistä tapaavat.
• Viimeiseksi vielä yksi lisäys: keskustelussa tulee esiin sekin, mistä henkilöt tuntevat toisensa (”Oltiinko me samalla luokalla?”).
• Lopuksi kaikki saavat esittää yhden tapaamisen muille.

Huomioita:

• Varsinkin lasten kanssa improvisointitilanteet jäävät herkästi ohuiksi. Tämä harjoitus näyttää, miten niihin saa mielenkiintoista sisältöä.
• On hyvä korostaa, että toisen ideat tulee hyväksyä ja rakentaa niiden pohjalle. Ei siis näin: ”Terve Väinö.” ”En ole Väinö, olen Inkeri.” Eikä näin: ”Olitko sinäkin töissä terveyskeskuksessa?” ”Minä olen palomies.” Vaan näin: ”Olitko sinäkin töissä terveyskeskuksessa” ”Olin ja olen vieläkin. Olen nykyään lääkäri.”

Perustele ele. Porukka jaetaan pareihin. Toinen kääntyy selin ja sillä välin toinen ottaa jonkin asennon. Pari kääntyy ympäri ja aloittaa tilanteen määrittelemällä, kuka toinen on ja miksi hän on siinä asennossa. Esimerkiksi jos pari nukkuu lattialla: ”Äiti, nouse. Minun on nälkä..” Tai jos toinen istuu miettimässä: ”Pekka, onko jotain vinossa. Kerro poikani, mikä.” Aloituksen jälkeen, nuoret rakentavat tilannetta yhdessä ja yrittävät saada sille vielä hyvän lopun.

Huomioita:

• Jos se joka kääntyy ja aloittaa tilanteen, ei saa heti ideasta kiinni, hän voi kiittää ja kääntyä uudelleen selin. Silloin pari vaihtaa asentoa, ja kääntyvä saa yrittää uudelleen.
• Kaikki parit toimivat yhtä aikaa. Jonkin ajan kuluttua, voi jokainen pari näyttää yhden (uuden) tilanteen muulle ryhmälle.

3+1. Vastaava harjoitus kuin edellä. Osallistujat jaetaan kolmen tai neljän ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee yhden, joka poistuu tilasta. Jäljelle jäävät miettivät tilanteen: kuka ryhmästä poistunut on toisiin nähden, missä ollaan, milloin ja mitä tekemässä.

Huomioita:

• Oppilaille tulee huomauttaa, että improvisointiharjoituksissa ei saa miettiä juonta etukäteen, vain alkutilanne. Lapset herkästi suunnittelevat, mitä seuraavaksi tapahtuu ja sitä seuraavaksi.
• Edistyneempien ryhmässä harjoituksen voi tehdä myös siansaksalla. Ne jotka tilanteen rakentavat puhuvat siansaksaa. Tulija saa puhua suomea. (Siansaksa pitää ottaa haltuun ennen harjoitusta. Sen voi tehdä esimerkiksi laittamalla porukka kolmen ryhmissä siansaksalla kertomaan toisilleen tarinoita tai kertaamaan päivän tapahtumia.)

A+B. Vastaava harjoitus kuin edellä. Tässä A istuu tuolilla, B tulee hänen viereensä ja määrittelee, missä toinen istuu ja kuka hän on. Sen jälkeen tilanne rakennetaan yhdessä loppuun.

Jähmy. Kaksi oppilasta menee tilaan ja kumpikin jähmettyy haluamaansa asentoon. Muilta oppilailta kysytään, missä he ovat ja keitä he ovat toisilleen. Opettaja läpsäyttää käsiään, ja näyttelijät aloittavat tilanteen. He rakentavat kohtausta, kunnes opettaja keskeyttää sen käsiä taputtamalla. Tällöin näyttelijät jähmettyvät uudestaan. Sen jälkeen joku kolmas menee jommankumman paikalle ja ottaa tarkalleen saman asennon, johon toinen on jähmettynyt. Hän saa päättää, mikä on uusi tilanne. Kun opettaja läpsäyttää käsiään, tulija aloittaa tilanteen.

Huomioita:

• Seuraavat tulijat menevät aina sen paikalle, joka on jo improvisoinut kahdessa tilanteessa.