7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Yleistä

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.


Oppilaan opettajan eli esiopettajan, luokanopettajan, aineenopettajan tai erityisopettajan ja koulun rehtorin vastuulle kuuluvat oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestäminen, toteuttaminen ja seuranta, pedagogisten asiakirjojen laatiminen ja yhteistyö oppilaan huoltajien ja oppilashuollon asiantuntijaverkoston kanssa. Toimiva ja säännöllinen yhteistyö vanhempien ja opettajien välillä on olennainen osa ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista.


Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.


Oppimisvaikeudet ja oppimiseen liittyvät tuen tarpeet pyritään löytämään mahdollisimman varhain. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi tehdään erityisopettajien yhteisesti tekemän suunnitelman mukaisesti. Erityisopettajat toteuttavat yhteistyössä luokan- ja aineenopettajien kanssa vuosiluokkaseuloja yhdessä tehdyn suunnitelman pohjalta. Seulonnan avulla pyritään löytämään kaikki oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä tukea tarvitsevat oppilaat.


Pedagoginen arvio ja selvitys sekä mahdollinen tehostetun tai erityisen tuen aloittaminen käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa pedagogisessa asiantuntijaryhmässä. Pedagogisen asiantuntijaryhmän kutsuu koolle rehtori. Pedagogiseen asiantuntijaryhmään kutsutaan mukaan ne henkilöstön edustajat, joiden läsnäolo on tarpeellinen käsiteltävän asian kannalta. Yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Kaikki pedagogiset asiakirjat tehdään Wilmassa ja näkyvät oppilasta opettaville opettajille. Pedagogisen asiantuntijaryhmän päätökset tehostetun tuen osalta kirjataan pedagogiseen arvioon ja erityisen tuen osalta päätösesitys pedagogiseen selvitykseen.


Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä[2]. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.


Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.

Erityisopettajat tekevät kiinteää yhteistyötä esi-, luokan- ja aineenopettajien kanssa. Tällä yhteistyöllä pyritään siihen, että tieto oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeista siirtyy oppilaan vaihtaessa koulua tai opetusryhmää ja erityisesti nivelvaiheissa. Tiedonkulun varmistamiseksi on paikallisesti sovittu nivelvaihekäytännöistä. Nivelvaihekäytännöt on kuvattu osana oppilaanohjaussuunnitelmaa (LIITE 2).

Oppilaan opetuksesta vastaavan opettajan merkitys on ennaltaehkäisevässä työssä keskeinen. Hän ottaa puheeksi oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät havainnot oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Tuki pyritään suunnittelemaan ja järjestämään niin, että tukea annetaan riittävän varhain. Oppilaalle voidaan antaa muun muassa ennakoivaa tukiopetusta. Myös joustavien opetusryhmittelyjen avulla voidaan antaa oppilaalle ennaltaehkäisevää tukea. Varhaisen tuen avulla pyritään ennaltaehkäisemään oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia.

Rehtorin toimivaltaan kuuluu hallintopäätöksen tekeminen erityiseen tukeen siirtymisestä ja oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen yksilöllistämisestä. Rehtori päättää pidennetystä oppivelvollisuudesta, koulunkäynnin poikkeavasta aloittamisajankohdasta ja toissijaisista lähikouluosoituksista sekä erityisistä opetusjärjestelyistä. Rehtorin toimivaltaan kuuluu hallintopäätös vuosiluokkiin sitomattomasta opiskelusta.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogisessa asiantuntijaryhmässä ja se kirjataan pedagogiseen arvioon.