Merkitys, arvot ja asenteet

Oppilasta ohjataan kiinnostumaan historiasta tieteenalana ja omaa identiteettiä rakentavana oppiaineena.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

Opetuksen tavoitteena on johdattaa oppilasta tutustumaan erilaisiin historian lähteisiin ja ohjata oppilasta arvioimaan niiden luotettavuutta ja historiallisen tiedon tulkinnallisuutta.

Historiallisen tiedon ymmärtäminen ja hahmottaminen

Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään historiallista aikaa sekä eri aikakausiin liittyviä historiallisia käsitteitä. Oppilasta opastetaan tiedostamaan ihmisen toiminnan motiiveja ja päätöksenteossa vaikuttaneita tekijöitä eri aikakausina. Oppilasta ohjataan arvioimaan ja löytämään erilaisia syitä ja seurauksia historiallisille tapahtumille ja ilmiöille. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta analysoimaan muutoksia paikallishistoriasta maailmanhistoriaan.

Historiallisen tiedon analysointi ja hyödyntäminen

Oppilasta ohjataan tulkintojen tekemiseen historiasta ja harjaannuttaa häntä hahmottamaan ihmisen toiminnan tarkoitusperiä sekä historiallista muutosta ja jatkuvuutta. Lisäksi oppilasta autetaan ymmärtämään, miksi historiallista voidaan tulkita ja käyttää tulkitsijan motiivien mukaan eri tilanteissa. Tässä ohjataan oppilasta kriittiseen ajatteluun historiallisten tulkintojen suhteen. Oppilasta opastetaan käyttämään erilaisia lähteitä ja vertailun pohjalta muodostamaan oman perustellun tulkintansa historiallisista ilmiöistä. Tähän perustuen autetaan oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä pohjalta.

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Historian opiskelu on hyvä aloittaa perehtymällä historian tiedon luonteeseen oppilaan suvun tai lähiyhteisön menneisyyden avulla. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Tutustutaan Suomen itsenäistymiseen ja siihen johtaneisiin taustatekijöihin. Perehdytään itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen ja sen ajan haasteisiin sisällissodan jälkeen. Autetaan oppilasta hahmottamaan kulttuurin merkitystä itsenäisen Suomen alkuaikoina.

Maailmansotien välinen aika - demokratian ja diktatuurin välinen kamppailu: Johdatetaan oppilaita tutustumaan merkittävimpien Euroopan poliittisten järjestelmien muutoksiin esimerkkeinä natsi-Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto. Vertailukohtana voidaan käyttää Yhdysvaltojen kehitystä.

Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen. erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

• Historiatiedon hankkiminen: oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.
• Lähteiden tulkitseminen: oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.
• Kronologian ymmärtäminen: oppilas osaa sijoittaa opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen
• Historiallinen empatia: oppilas pystyy asettautumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.
• Syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen historiassa: oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.
• Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen: oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään.
• Historian tulkitseminen: oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.
• Ihmisen toiminnan selittäminen: oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.
• Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen: oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta
• Historiatiedon tuottaminen: oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.
• Historiatietoisuus: oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja