4.luokka

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet, sisällöt ja hyvän osaamisen kriteerit 4. vuosiluokalla

Merkitys, arvot ja asenteet
Oppilasta ohjataan tutustumaan yhteiskuntaopin näkökulmasta oman ympäristönsä merkitykseen ja arvomaailmaan. Tarkastelun kohteena ovat oppilaan omat lähiyhteisöt ja niihin vaikuttavat muut yhteisöt esimerkiksi perhe, harrastukset, koulu, kaverit, paikalliset yritykset ja työelämä sekä seurakunta. Oppilas pohtii, kuinka lähiyhteisöjen arvoihin ja asenteisiin voidaan vaikuttaa ja tekevät aloitteita lähiyhteisöjen asenneilmapiirin kehittämiseksi. Oppilas tutkii ja vertailee, millaisia arvoja ja asenteita erilaisissa yhteisöissä vallitsee. Hän pohtii, kuinka arvoihin ja asenteisiin voidaan vaikuttaa. Oppilaat tutkivat lähiyhteisöjen ja median yhteyttä ja vaikutusta toisiinsa: esimerkiksi mainonnan ja markkinoinnin kautta. He tutustuvat myös eri kulttuurien ja vähemmistöryhmien arvo- ja asennemaailmaan. Oppilaat pohtivat, kuinka talous toimii ja vaikuttaa lähiyhteisöissä. Erityisenä tarkastelun kohteena on, kuinka kestävän kehityksen ja demokratian ihanteet (tasa-arvo, ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus) näkyvät ja toteutuvat erilaisissa yhteisöissä.

Oppilas tutustuu päätöksenteon ja vaikuttamisen näkökulmasta erilaisten yhteisöjen oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Oppilas pohtii, kuinka lähiyhteisöjen arvoihin ja asenteisiin voidaan vaikuttaa. Oppilas tutkii yhteiskunnallista merkitystä, joka ympäristöllä on omaan sekä lähimmäisten hyvinvointiin, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Hän selvittää, kuinka oman perheen ja kavereiden arvomaailma vaikuttaa omaan ajatteluun. Oppilas pohtii oikeudenmukaisuuden ja päätöksenteon käsitteitä omassa elämässään.

Yhteiskuntaopissa tuetaan oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin. Oppilas miettii, miten yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkyy omassa elämässä. Hän tutustuu, kuinka voi omalta osaltaan vaikuttaa ympäristönsä kehittämiseen. Oppilas pohtii, kuinka yhteiskunnallinen eriarvoisuus ilmenee yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja kulttuurin vaikutusta yhteiskunnan arvoihin. Oppilas tarkastelee kriittisesti omaa ja lähipiirinsä toimintaa ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta. Oppilasta ohjataan pohtimaan, millaisia ristiriitoja työelämän ja talouden arvojen sekä kestävän kehityksen ja demokratian ihanteiden välille voi syntyä. Oppilaan kanssa pohditaan myös, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia hyvinvointiyhteiskunnalla on suhteessa muuhun maailmaan. Oppilas muodostaa omaa maailmankuvaansa, jonka pohjalta hän pyrkii vaikuttamaan huomaamiinsa yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Oppilas pohtii, mitä tarkoittaa eriarvoisuus yhteiskunnan kannalta ja mikä merkitys kulttuurilla on yhteiskunnassa. Hän tarkastelee myös yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ilmenemismuotoja. Oppilas tarkastelee kriittisesti omia kulutustottumuksiaan. Hän tunnistaa omia yhteiskunnallisia velvollisuuksiaan ja oikeuksiaan. Oppilas muodostaa omaa maailmankuvaansa ja pohtii sen merkitystä omassa elämässään. Hän miettii, mitä yhteiskunnallinen vaikuttaminen tarkoittaa. Oppilas miettii, millaisia olemassa olevia vaikuttamismahdollisuuksia on hänen arvojensa edistämiseksi yhteiskunnassa.

Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys
Oppilasta ohjataan hahmottamaan itseään yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä. Oppilas osaa määritellä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia syitä, jotka määrittävät hänen identiteettiään ja selittävät hänen ajatteluaan. Hän ymmärtää olevansa osa uuden kulttuurin luomista ja kulttuurista jatkumoa. Oppilasta ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilas pohtii omien juurien vaikutusta omaan identiteettiin ja arvostaa juuriaan. Hän pohtii, kuinka hän voi aktiivisesti vaikuttaa omaan sekä läheistensä elämään ja olla siten vaikuttava osa sukupolvien ketjussa. Oppilas ymmärtää yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeyden ja tuntee oikeudellisuuden yhteiskunnalliset perusperiaatteet. Koulutyössä opitaan tuntemaan ihmisoikeuksia koskevien sopimusten merkitys yhteiskunnassa ja maailmassa. Oppilas osaa suhtautua demokratiaa ja ihmisoikeuksia laiminlyöviin kirjoituksiin ja tietoon kriittisesti. Hän harjoittelee omien näkemysten perustelemista ja erilaisten viestimien hyödyntämistä. Hän tietää, mitä kautta hän voi yhteiskunnallisesti vaikuttaa toteamiinsa asioihin. Oppilas tarkastelee yhteiskuntaa ja pohtii omaa arkista toimintaansa suhteessa ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Oppilaan kanssaan mietitään ja harjoitellaan käytännön tekoja, joilla itse voi vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta.

Oppilas tutustuu omiin juuriinsa. Hän tutustuu myös omiin yhteiskunnallisiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Oppilas ottaa vastuuta lähiympäristöstään ja osallistuu sen kehittämiseen. Koulutyössä opitaan tuntemaan ihmisoikeuksia koskevien sopimusten merkitys yhteiskunnassa ja maailmassa; erityisesti perehdytään Lapsen oikeuksien sopimukseen. Oppilas tarkastelee yhteiskuntaa ympärillään ja pohtii omaa arkista toimintaansa yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Oppilas ymmärtää oman vastuunsa ja vaikuttamismahdollisuutensa yhteisön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Oppilasta ohjataan tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa. Hän pohtii omaa yhteisöllisyyttään, identiteettiään, vuorovaikutusta, vallankäyttöä ja vaikuttamismahdollisuuksia median näkökulmasta. Oppilas harjoittaa kriittistä medialukutaitoa muun muassa mainontaa kohtaan. Oppilas pohtii median tarjoamia yhteistyön ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia sekä vastuullisuutta median käytössä. Hän tarkastelee demokraattisuuden, vastuullisuuden ja kulttuurin osuutta mediassa sekä median yhteyttä eri kulttuureihin ja väestöryhmiin. Oppilas luo monipuolisia multimediatuotteita luoden kuvaa, ääntä, videoita ja animaatioita. Hän osaa ilmaista omia ajatuksiaan niiden kautta monipuolisesti. Hän luo omia mediaviestejä, joissa on yhteiskunnallinen painotus, mm. tekstiviestejä, mainoksia ja pamfletteja. Hän osaa hyödyntää mediaa oman viestinsä vahvistamiseen, monipuoliseen ilmaisuun ja erityisyleisön tavoittamiseksi. Siten oppilas oppii luomaan uutta tietoa ja kulttuuria median välityksellä. Oppilas tutustuu mediakulttuuriin eri toimijoiden näkökulmista. Oppilas osaa etsiä tietoa useammasta eri lähteestä, vertailla tietoja ja soveltaan tietoa omassa ajattelussa. Oppilas oppii käyttämään mediataitoihin liittyviä erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärtämään niiden käyttö- ja toimintalogiikkaa.

Oppilasta ohjataan oivaltamaan työnteon ja yrittäjyyden merkitys omassa lähiyhteisössään. Koulutyössä harjoitellaan projektien toteuttamista, ryhmässä toimimista ja neuvottelemista sekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Lisäksi projekteissa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Oppilasta autetaan ymmärtämään, kuinka erilaisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen ja verkostoituminen ovat tärkeitä asioita yhteisöllisyyden ja yhteistyön kannalta. Oppilasta kannustetaan tuomaan omat vapaa-ajalla hankitut taidot muiden tietoon ja mahdollisuuksien mukaan opettamaan niitä muille. Oppilas tutustuu itseään kiinnostaviin töihin, työpaikkoihin ja koulutukseen sekä työssä vaadittaviin taitoihin ja ominaisuuksiin. Hän haastattelee työssä toimivaa työntekijää. Oppilas pohtii talouden merkitystä hyvinvoinnin ja työelämän kannalta. Oppilas suunnittelee omaa tulevaisuuttaan kestävän kuluttamisen ja säästämisen näkökulmista. Oppilasta autetaan ymmärtämään vastuullisuuden, ajanhallinnan, teknologisen osaamisen, hyvän käytöksen ja myönteisen asenteen merkitystä työelämässä. Oppilas osaa ilmaista omia vahvuuksiaan ja osaamistaan työelämän edellyttämällä tavalla. Oppilasta tuetaan tunnistamaan omasta lähiympäristöstään ongelmia, joihin etsitään ratkaisuja mm. tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Oppilasta tuetaan ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä. Oppilasta autetaan vertailemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä muun muassa talouden, ympäristön, työelämän, uskonnon, politiikan, eri kulttuurien, vallankäytön, oikeudenmukaisuuden sekä hyvinvoinnin kannalta. Hän tutustuu ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin eri näkökulmista ja luo niistä erilaisia tekstejä hyödyntäen useaa tietolähdettä. Oppilaat osaavat kuunnella ja kunnioittaa vastakkaista näkemystä, vaikka olisivat eri mieltä. Oppilas pyrkii rakentamaan siltoja erilaisten näkemysten välille. Häntä ohjataan myös tarkastelemaan omia kokemuksiaan, asenteitaan ja näkemyksiään uusista näkökulmista. Oppilaita kannustetaan rakentamaan uusia ratkaisuja, jotka ylittävät erilaisten näkökulmien välisiä rajoja. Oppilaat rakentavat tulkintojensa pohjalta erilaisia tuotoksia hyödyntäen käden taitoja ja monipuolisia tekstityyppejä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Oppilaita ohjataan havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristöä ja huomaamaan, että teksteillä on erilaisia tavoitteita.

Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen
Oppilasta kannustetaan harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä. Hän oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja perustelemaan kantaansa muille vakuuttavasti sekä erilaisia viestikanavia käyttäen. Opetuksessa luodaan edellytykset oppilaan aktiiviselle osallistumiselle yhteisön edistämiseksi. Vuorovaikutusta, yhteistyötä ja hyvää käytöstä harjoitellaan monipuolisesti, esimerkiksi väittelyiden kautta. Oppilasta innostetaan oppilaskuntatoimintaan, kerhotoimintaan ja esimerkiksi ympäristötoimintaan tai muihin koulun ja lähiyhteisön tarjoamiin toimintamuotoihin, joissa voi oppia osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ja kasvaa vähitellen vastuun kantamiseen. Oppilas pohtii, kuinka demokraattisuutta voisi parantaa tai tehostaa lähiyhteisöissä. Oppilasta kannustetaan oivaltamaan, että erilaisuus on yhteiskunnallinen vahvuus ja voimavara sekä kulttuurin rikastaja.

Oppilas pohtii demokraattista vaikuttamista ja sen peruskäsitteistöä. Hän osaa keskustella asioista rakentavasti. Oppilas harjoittelee ilmaisemaan itseään ja perustelemaan mielipiteensä. Opetuksessa luodaan edellytykset oppilaan kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Oppilaat neuvottelevat ja päättävät luokan yhteisistä asioista demokratian toteutumisen hengessä. Vuorovaikutusta, yhteistyötä ja hyvää käytöstä harjoitellaan monipuolisesti. Oppilasta innostetaan oppilaskuntatoimintaan, kerhotoimintaan ja esimerkiksi ympäristötoimintaan tai muihin koulun ja lähiyhteisön tarjoamiin toimintamuotoihin, joissa voi oppia osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ja kasvaa vähitellen vastuun kantamiseen.

Oppilasta tuetaan ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja. Oppilasta autetaan ymmärtämään, kuinka työstä ansaitaan ja mihin arjessa tarvitaan rahaa. Häntä ohjataan vastuulliseen kuluttamiseen ja säästäväisyyteen. Olennaisia ovat myös kohtuullisuus ja talouden suunnittelu. Oppilaat tekevät suunnitelmia omasta kuluttamisestaan. Oppilaita autetaan oivaltamaan, kuinka mainonnan ja median luomat mielikuvat ohjaavat kulutustottumuksiamme.

Oppilas pohtii, kuinka hän osallistuu erilaisten yhteisöjen toimintaan, mm. harrastustoiminnan, perheen ja median kautta, ja kuinka hänen toimintansa vaikuttaa muihin. Hän miettii, kuinka voi kehittää yhteisöjen turvallisuutta. Oppilasta tuetaan harjoittelemaan median käyttöä vaikuttamisen välineenä. Hän luo omia mediatekstejä yhteiskunnallisista aiheista, kuten kestävään kehitykseen, rauhaan, tasa-arvoon ja demokratiaan sekä ihmisoikeuksiin, erityisesti lasten oikeuksiin, liittyvistä kysymyksistä. Oppilasta kannustetaan monipuolisille tiedon lähteille kuten suullisten, audiovisuaalisten, painettujen ja sähköisten lähteiden sekä haku- ja kirjastopalveluiden käyttöön. Oppilasta autetaan huomaamaan, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja että tavoitteet vaikuttavat siihen, millaisia keinoja teksteissä käytetään. Oppilas pohtii omaa yhteisöllisyyttään ja sen vaikutusta omaan identiteettiin. Oppilas oivaltaa yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen sekä median roolin ilmaisukanavana. Häntä opastetaan teknologian vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön ja tarkastellaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Oppilas hankkii tietoa teknologian kehityksestä ja vaikutuksista eri elämänalueilla ja monenlaisissa ympäristöissä.

Oppilasta ohjataan myös vertailemaan ja arvioimaan eri lähteistä löydetyn viestin yhteiskunnallista merkitystä. Yhdessä keskustellaan yksityisyyden ja henkilökohtaisten rajojen suojaamisen merkityksestä, vastuullisesta internet-käyttäytymisestä ja opitaan niihin liittyviä toimintatapoja. Oppilas pohtii omaa yhteisöllisyyttään ja identiteettiään. Oppilas oivaltaa yhteistyön merkityksen sekä median roolin ilmaisukanavana. Häntä opastetaan teknologian vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön ja tarkastellaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Oppilas tarkastelee, millaisia yhteiskunnallisia toimijoita hänen lähiympäristössään on. Oppilas tunnistaa erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden tarkoituksia ja arvoja. Hän tutustuu ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja luo niistä erilaisia tekstejä hyödyntäen useaa tietolähdettä ja erilaisia tekstityyppejä. Oppilas osaa kuunnella erilaisia mielipiteitä ja vertailla niitä omiin ajatuksiin. Hän ymmärtää, että ryhmän yleinen mielipide voi poiketa omasta. Oppilaita kannustetaan löytämään ristiriitoja ja yhtäläisyyksiä erilaisten näkökulmien väliltä.

Yhteiskuntaopin arviointikriteerit 4. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten

Oppilas osaa
-
selittää yhteisten sääntöjen merkityksen ja toimia niiden mukaisesti
- perustella, miksi ihmisoikeudet ovat tärkeitä ja mihin oikeusjärjestelmää tarvitaan
- kuvailla, millainen merkitys medialla on hänen omassa elämässään ja miten erilaisia medioita voidaan käyttää vaikuttamisen välineenä
- antaa esimerkkejä työnteon ja yrittäjyyden merkityksestä perheen toimeentulon lähteenä ja yhteiskunnan toimivuuden perustana
- selittää esimerkkien avulla, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä
- soveltaa demokraattisessa yhteisössä toimimisen periaatteita ja taitoja, kuten kuuntelemista, kantaa ottamista, sopeutumista enemmistö- päätöksiin sekä vaikuttamista lähiyhteisössä
- perustella omaan rahankäyttöönsä sekä kuluttamiseen liittyviä ratkaisuja sekä pystyy kertomaan, millaisia muihin ihmisiin sekä ympäristöön ulottuvia vaikutuksia hänen kuluttamispäätöksillään on
- käyttää mediaa yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan välineenä sekä pohtia sen käyttämiseen liittyviä turvallisuusnäkökulmia.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä